Hyppää pääsisältöön

Åke Blomqvist sen tajusi – hyvä tanssija saa naisia

Opetusneuvos, diplomitanssinopettaja ja raittiusseuran jäsen Åke Blomqvist (1925-2013) opetti suomalaisille tanssia 1940-luvulta lähtien. Noin miljoona suomalaista kävi hänen tunneillaan, ja yli 200 miljoonan ihmisen arvellaan nähneen hänen kuuluisan discotanssivideonsa.

"Jos ei nainen tuu mukaan, nostakaa!" saattoi kuulua käskevä ääni tanssivien pariskuntien välistä. Se ääni kuului tietenkin tanssiguru Åke Blomqvistille.

Blomqvist ehti opettaa tanssin saloihin noin miljoona suomalaista. Hän vastasi myös Linnan juhlissa daameja tanssittavien kadettien tanssitaidosta. Blomqvistin tunnilla kunnostautunut kenraali Gustav Hägglund kehuu, että kurinpitotaitojensa puolesta Blomqvist kelpaisi armeijassa myös sulkeisharjoituksiin.

Parkettien partaveitsi aloitti tanssiuransa legendaarisen Inkeri Kareen tanssitunneilla. Siellä hän tajusi, että parhaiten tanssivilla pojilla oli myös kaikista parhaat naiset. Siispä Blomqvist päätti itsekin hankkia tanssitaidon, jolla hurmaisi naiset.

"Jos te katsotte minunkin naamaa, niin ei tällä naamalla mitään kauniita tyttöjä saa, mutta ehkä tuolla tanssitaidolla", Blomqvist letkauttaa hänestä kertovassa dokumentissa "Saanko luvan".

Tanssi vei Blomqvistia maailmalle Englantiin ja Ranskaan. Englannissa hän suoritti neljä tanssinopettajantutkintoa. Hän on myös päässyt tanssinopettajien "sikariportaaseen" eli tuomaroimaan tanssin arvokisoihin.

Aikoinaan Blomqvistin nimi oli tuttu näky myös monista elokuvista. Näyttelijä Maija Karhi muistelee dokumentissa "Saanko luvan", että kun haluttiin tanssikoreografia elokuvaan, aina soitettiin Blomqvistille. Joskus mies tanssi itsekin, kuten vuoden 1952 elokuvassa "Suomalaistyttöjä Tukholmassa".

PS:n haastattelussa Blomqvist pohtii tanssin merkityksen muuttumista. Ennen vanhaan suurin osa löysi avioparinsa tanssilattialta, mutta sitten tulivat twist, e-pilleri ja uusi musiikki, jotka erottivat parit toisistaan.

Blomqvist tunnettiin mediassa paitsi parkettien partaveitsenä myös raittiusseuran jäsenenä. Raittius juonsi juurensa herran lapsuuteen: Blomqvistin isä oli omasta mielestään taidemaalari ja doku "niin kuin kaikki hyvät taiteilijat". Isä kuoli pojan ollessa alle 1-vuotias, jolloin huoltajaksi vaihtui eno. Eno oli konjakkia siemaileva liikemies, joka varoitteli Blomqvistia juomasta alkoholia.

"Minä tottelin häntä ja en ole vielä ryypännyt."

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto