Hyppää pääsisältöön

Tarina leivän historiasta

Ruisleipä, suolakala ja piimä ovat olleet suomalaisten perusravintoa vuosisatojen ajan. Ruis tunnettiinkin jo kivikauden Suomessa.

Leipää on siunattu ja kunnioitettu kaikissa kulttuureissa. Kun nälkävuosia oli usein, puhtaista jauhoista leivottua leipää opittiin kunnioittamaan nöyrin mielin. ”Leipä on Jumalan lahja ja maan siunaus!”

Leipävilja on ollut ihmisten ravintona jo tuhansia vuosia. Vehnää ja ohraa viljeltiin aluksi Lähi-idän hedelmällisissä jokilaaksoissa ja Välimeren rantamilla. Sieltä vehnän viljely on levinnyt kaikkialle maailmaan.

Ruis ja kaura tulivat Eurooppaan vasta myöhemmin. Alkujaan ruis olikin rikkaruoho.

Aluksi jyviä vain koottiin ja paahdettiin. Jyviä syötiin sellaisenaan tai jonkinlaisena puurona. Rouheet, jauhot ja leipominen keksittiin myöhemmin.

Viljan merkitys kasvoi maailmanvaltojen myötä ja suurten kaupunkien syntyessä. Viljasta tuli myös vallan väline.

Ruis on ollut varsinkin pohjoisten kansojen vilja, koska ruis kestää hyvin talven ja pakkaset.

Leipä onkin yhä muodossa tai toisessa ruokapöydän perusravintoa. Lähes jokaisella aterialle syödään yhä leipää.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto