Hyppää pääsisältöön

Tarina leivän historiasta

Ruisleipä, suolakala ja piimä ovat olleet suomalaisten perusravintoa vuosisatojen ajan. Ruis tunnettiinkin jo kivikauden Suomessa.

Leipää on siunattu ja kunnioitettu kaikissa kulttuureissa. Kun nälkävuosia oli usein, puhtaista jauhoista leivottua leipää opittiin kunnioittamaan nöyrin mielin. ”Leipä on Jumalan lahja ja maan siunaus!”

Leipävilja on ollut ihmisten ravintona jo tuhansia vuosia. Vehnää ja ohraa viljeltiin aluksi Lähi-idän hedelmällisissä jokilaaksoissa ja Välimeren rantamilla. Sieltä vehnän viljely on levinnyt kaikkialle maailmaan.

Ruis ja kaura tulivat Eurooppaan vasta myöhemmin. Alkujaan ruis olikin rikkaruoho.

Aluksi jyviä vain koottiin ja paahdettiin. Jyviä syötiin sellaisenaan tai jonkinlaisena puurona. Rouheet, jauhot ja leipominen keksittiin myöhemmin.

Viljan merkitys kasvoi maailmanvaltojen myötä ja suurten kaupunkien syntyessä. Viljasta tuli myös vallan väline.

Ruis on ollut varsinkin pohjoisten kansojen vilja, koska ruis kestää hyvin talven ja pakkaset.

Leipä onkin yhä muodossa tai toisessa ruokapöydän perusravintoa. Lähes jokaisella aterialle syödään yhä leipää.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto