Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Kolikkopeleissä jää pitemmän päälle aina tappiolle

Suomalaiset ovat pelihullua kansaa. Pelasimme viime vuonna erilaisia RAY:n raha-automaatteja lähes kahdella miljardilla eurolla. Automaatteja myös löytyy runsaasti – niitä on eri huoltoasemien, kauppojen ja kioskien nurkissa yhteensä noin 17 000.

Rahaa niihin uppoaa paljon, sillä kokonaisuudessaan suomalaiset nimittäin hävisivät RAY:n automaatteihin pelkästään viime vuonna noin 660 miljoonaa euroa. Mutta miksi koneisiin yleensä hävitään rahaa?

- RAY:n automaateissa on sisäänrakennettuna ”talon etu”. Toisin sanoen niiden palautusprosentti asettuu yleensä sinne 90 prosentin tienoille, RAY:n pelituottaja Pasi Ojala valaisee.

Palautusprosetti tarkoittaa Ojalan mukaan sitä, että voitot ovat rakennettu niin, että voittojen ja voittamisen todennäköisyyden välissä on pieni rako tai voidaan puhua myös siivusta, joka menee kansanterveyden tukemiseen.

Eli käytännössä jos esimerkiksi pelaan Tuplapotti -hedelmäpeliä kymmenellä eurolla, niin todennäköisesti automaatti palauttaa siitä voittoina takaisin 9 euroa.

- Pitkällä tähtäimellä jos pelaat vaikka miljoona kierrosta, niin silloin keskimäärin 90 prosenttia pelatusta rahasta palautuu voittoina. Tosin jos pelaat lyhyen ajan, niin voit jäädä satasen voitolle tai satasen tappiolle, Ojala kertoo.

Kaupoista tai huoltoasemilta löytyviä Raha-automaattipelejä voi siis pelata voitokkaasti - ainakin tuurilla.

Yksinoikeus ei päde netissä

RAY:lla on Suomessa lain säätämä yksinoikeus raha-automaatteihin ja pelikasinotoimintaan.
Yhtiö on panostanut vahvasti pelitoimintaan myös netissä. Verkossa yksinoikeuksista ei tosin ole tietoakaan, vaan siellä pärjäävät vahvimmat ja röyhkeimmät.

Laki ei nimittäin kiellä suomalaisia pelaamasta ulkomailla toimivien pelifirmojen rahapelejä – kunhan pelaaminen tapahtuu netissä. Ja vaihtoehtoja löytyy erittäin runsaasti, erilaisia pelifirmoja ja –saitteja löytyy ainakin toista sataa.

Suomalaiset ovat intohimoisia pelaajia myös verkossa. Arvioiden mukaan työnnämme ulkomaisiin rahapeleihin vuodessa noin sadasta kahteensataan miljoonaa euroa vuodessa. Valtaosa Suomalaisten pelaajien suosimista verkko-rahapeleistä toimii Maltalla tai Gibraltarilla. Niissä lainsäädäntö on sallivampi rahapelitoimintaa kohtaan.

Lahtelainen Erkki Häme työskenteli Maltalla Unibet-pelifirman palveluksessa reilun vuoden ajan. Hänen mukaansa kotimaiset ja ulkomaiset rahapelit eivät eroa toisistaan paljon.

- Käytännössä netin eri sivustoilla olevat rahapelit tuottaa kolme ohjelmistoyritystä, joilta kaikki pelifirmat kolikkopelinsä tilaavat. Myös RAY pelit tuottaa yksi näistä kolmesta yrityksestä. Eli nämä nettipelit ovat melkein samoja kaikilla sivustoilla, oli ne sitten RAY:n tai Maltalta toimivan pelifirman pelejä, Häme toteaa.

Palautusprosenteissa on eroja

Eroja RAY:n ja ulkomaisten online-pelien kohdalla syntyy maksimivoitoissa, jotka ovat ulkomaisilla peliyhtiöillä suurempia. Netissä pelaaja myös konkreettisesti häviää vähemmän, koska palautusprosentit ovat paremmat.

- Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että meidän keskiarvollinen palautusprosentti on 97 prosentin luokkaa eli meillä on kolmen prosentin voittomarginaali, kertoo Unibetin Suomen maajohtaja Antti Tikka.

Perinteisten RAY:n raha-automaattien kanssa pelaaja on siis heikoimmilla. Ne palauttavat rahat vain 90 prosenttisesti. RAY:n nettipelit taasen antavat palautuksen keskimäärin 95 prosenttisesti. Ulkomainen peliyhtiö siis tarjoaa parhaan palautusprosentin 97:llä. Pitkällä tähtäimelle kaikissa pelaaminen on toki tappiollista.

Mutta, jos onni potkaisee ja voittaa ison potin, niin saako rahat ulkomailta yhtä varmasti omalle tilille kuin poliisihallituksen valvomalta RAY:ltä?

- Ei niiden rahojen saaminen tietysti yhtä helppoa ole kuin RAY:llä, mutta ei se vaikeaakaan ole. On monia palveluntarjoajia, joita voi käyttää talletuksissa, niitä samoja voi käyttää myös rahojen nostamisessa. Siinä on yleensä kolmas välikäsi, joka hoitaa tätä rahaliikennettä, eikä se itse pelifirma sitä suoraan itse hoida. Se on siinä mielessä turvallisempaa, että jos välissä on esimerkiksi PayPal, niin omat tilitiedot ja muut eivät edes välity suoraan sille pelien tarjoajalle, Erkki Häme selventää.

Onko pelaaminen turvallista?

Vaikka Erkki Häme ja pelifirmat vakuuttavat, että pelaaminen on netissä turvallista, niin epäilyttäviäkin tarinoita niistä kuulunut. Luottamusta on nakertanut esimerkiksi alkuvuonna esille noussut Kolikkopelit.comin tapaus, jossa ulkomailla toimiva pelifirma suoramarkkinoi pelejään lähettämällä bonusseteleitä postin mukana potentiaalisille asiakkaille.

Asia herätti valtaisan valitusvyöryn Kuluttajavirastolle ja poliisikin tutkii tapausta parhaillaan. Suomen viranomaiset eivät kuitenkaan pysty puuttumaan ulkomailla toimivien yhtiöiden toimintaan juuri lainkaan.

- Minulla on se käsitys, että on erittäin paljon sellaisia toimijoita, joiden liikestrategiakin lähtee siitä, että ei ole pyritty sijoittautumaan mihinkään EU-jäsenmaahan ja täyttämään sen jäsenmaan vaatimuksia ja tuottamaan palveluita siellä. Koko ajattelutapa lähtee siitä, että viedään ja harjoitetaan pelitoimintaa maassa, jossa on kevyimmät vaatimukset, edullisempi verotus ja muutenkin helpointa toimia. Ja sieltä maasta tuotetaan sitten internetin välityksellä palveluita, tässä tapauksessa vaikka ympäri Eurooppaa, kertoo rahapelilainsäädäntöä ja markkinoita tutkinut lakimies Mikko Alkio.

Kuluttajan kannalta pelaaminen netissä on kuitenkin edullisinta, sillä palautusprosentti on verkossa parempi kuin huoltoasemien automaateissa. Niistä rahansa saa kuitenkin suoraan kouraan, toisin kuin ulkomailta.

- Totta kai se prosessi silloiselle asiakkaalle oli vähän jännä, kun pitää lähettää kuva omasta luottokortistaan, josta piti peittää vähän numeroita. Mutta Maltalla ei ole mahdollisuuksia tarkistaa pelaajia suoraan henkilötunnuksilla, niin kuin vaikka RAY:llä, joten tämän vuoksi tunnistaminen piti toteuttaa muilla tavoin. Kopioiden lähettäminen luottokortista, henkilöllisyystodistuksista ja laskusta, josta ilmenee pelaajan osoite saattaa vaikuttaa vähän kummalliselta, mutta ei siihen varmentamiseen oikein muutakaan keinoa ole, Erkki Häme päättää.

Nettipelit vai kolikkoautomaatti

Julkisuudessa on keskusteltu, pitäisikö RAY:n monopolia purkaa ja päästää ulkomaiset pelifirmat Suomen nettimarkkinoille myös lain puitteissa. Esimerkkejä tästä on nähty jo Tanskassa. Mutta hyödyttäisikö nettimarkkinoiden vapautumien peruspelaajaa?

- En osaa juuri kommentoida paranisiko kolikkopelien palautusprosentit, mutta puhutaan ehkä paremmista tarjouksista, paremmista talletustarjouksista ja muistakin kampanjoista, kun kilpailu kovenee, Unibetin Antti Tikka ennustaa.

Vaikka pelit ovat RAY:llä ja ulkomaisilla pelifirmoilla käytännössä samat– tulevat pelituottaja Pasi Ojalan mukaan erot muualta.

- Lähinnä se on se vastuullisuus ja luotettavuus, joka meidät erottaa niistä.

Eli periaatteessa te viette ihan samalla tavalla ne pelaajan rahat, kun ne ulkomaisetkin pelit?

- No, meidän rahat menevät hyväntekeväisyyteen, siitä ei taas koskaan tiedä, mihin ne ulkomaisten rahat menevät, Ojala summaa.

Kuten noista palautusprosenteista voi päätellä, niin rahapeleissä tuurilla on aika suuri merkitys. Hyvänä nyrkkisääntönä pelaamiseen kannattaakin pitää sitä, että ei kannata pelata enempää kuin on varaa hävitä.

Panu Vatanen, Kuningaskuluttaja, YLE Tutkiva asia

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.