Hyppää pääsisältöön

Tanskan Muhammed-piirrokset poikivat Oulussa sarjakuvaskandaalin

Sarjakuvataiteilija Ville Ranta tyrmistyi Tanskan Muhammed-piirroskohun poliittisista seurauksista ja teki kulttuurilehti Kaltion nettisivuille sarjakuvan, joka kritisoi fundamentalistien asenteita ja irvisteli Suomen valtiojohdolle. Seurauksena oli kohu, josta uutisoitiin ulkomaillakin.

Kun kiistellyt tanskalaiset Muhammed-piirrokset ilmestyivät internetsivuille myös Suomessa, pääministeri Matti Vanhanen pyysi asiaa julkisesti anteeksi. Anteeksipyyntöä vaati myös ulkoministeri Erkki Tuomioja. Ville Ranta piti moraalittomana, että poliitikot sanoutuvat irti pilakuvantekijöiden oikeudesta tehdä satiiria.

Rannan sarjakuvassa Muhammed vierailee piirtäjän luona – varmuuden vuoksi naamio kasvoillaan. Piirtäjä kysyy profeetalta, eikö ole väärin vaatia ei-muslimeja noudattamaan islamin lakeja – etenkin pelottelemalla väkivallalla. Hänen mielestään ei-muslimeilla on oikeus arvostella islamia siinä missä muslimeilla oikeus harjoittaa omaa uskontoaan.

Profeetta vastaa tuohtuneena: mikseivät muslimit saisi raivostua niille, jotka pudottavat pommeja, ryöstävät öljyn ja kiduttavat muslimeja hurskastellen sitten sananvapaudella. Piirtäjä yrittää selittää vastustaneensa Irakin sotaa, Bushin politiikkaa ja Tanskan oikeistoa ja pyytää fundamentalisteja jättämään syyttömät rauhaan.

Muhammedin lähtiessä piirtäjä haistaa ulkoa palaneen käryä: Suomen poliittinen johto on polttamassa Tanskan lippua vakuutellen Allahillle, ettei Suomi ole samanlainen maa kuin Tanska. Piirtäjä poistuu puhisten ja toivoo Suomeen uutta sotaa, jossa kukaan ei meitä auttaisi – näin poliitikot, jotka sanoutuvat irti tanskalaisten ongelmista, "saisivat mitä ansaitsevat".

Päätoimittajalle potkut

Sarjakuva ehti olla Kaltion nettisivuilla muutaman päivän, kunnes siitä tehtiin valitus lehden hallitukselle. Päätoimittaja Jussi Vilkuna kieltäytyi poistamasta sitä hallituksen vaatimuksesta huolimatta, ja hänet irtisanottiin. Lisäksi Oulun kaupunki ilmoitti peruvansa tilauksen sarjakuvasta, joka Ville Rannan oli määrä piirtää Snellman-aiheiseen juhlakirjaan.

Kaltion hallituksen edustaja Harri Kynnös sanoo A-pisteen haastattelussa Rannan Muhammed-piirrosten loukanneen hallituksen jäsenten eettisiä arvoja. Muhammedia ei Kynnöksen mielestä ole syytä kuvata ihmishahmossa. Hän ei myöskään pitänyt asiallisena Rannan ”uhkausta” sodasta, sillä ”ihmisten pitää elää sovussa”.

Myös oululaisessa kulttuurikeskuksessa järjestetyssä julkisessa keskustelutilaisuudessa päiviteltiin, miksi Ranta oli ”toivonut sotaa”. Kyseessä oli sarkasmi, pilapiirtäjä koetti selittää. Vain pieni osa keskustelijoista oli edes nähnyt Rannan kuvia, ja jotkut heistä otaksuivat juuri hänen piirtäneen maailmalla mellakoita herättäneet tanskalaiskuvat.

Ville Ranta itse muistuttaa A-pisteen haastattelussa, että islamilaiset kuvataiteilijat ovat itse kautta aikain kuvanneet Muhammedia. Islamin kuvakielto ei ole mitenkään yksiselitteinen eikä voi Rannan mielestä missään tapauksessa koskea muiden uskontojen edustajia.

Sananvapaus ja vastuu

Irtisanottu päätoimittaja Jussi Vilkuna sanoo K-rapussa sarjakuvan julkaisussa olleen kyse siitä, miten voidaan puolustaa sananvapautta ja samalla käydä keskustelua eri kulttuuriryhmien välillä. Hän toivoo, että myös suomalaisessa keskustelussa päästäisiin islamilaisuuden ja länsimaisuuden vastakkainasettelusta asetelmaan, jossa vastapooleina ovat fundamentalistit ja maltilliset – mukaan lukien maltilliset islamilaiset.

Viestinnän tutkija Anu Kantola pohdiskelee K-rapussa sananvapauden käytön seurauksia ja vastuuta niistä. Vilkuna on mielestään juuri tätä ajatellutkin rajoittaessaan Ville Rannan sananvapautta: sarjakuvan julkaisemisen ehtona oli, että se keskittyy suomalaiseen itsesensuuriin eikä tietoisesti pyri loukkaamaan kenenkään uskonnollisia tunteita.

Aiheen puinti jatkui Ajankohtaisen Kakkosen Jumala-illassa, jossa piirroksista jälleen esittivät mielipiteitä ihmiset, jotka eivät olleet niitä nähneet. Erityisesti imaami Khodr Chehab syytti Rantaa toistuvasti muslimien tahallisesta loukkaamisesta.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto