Hyppää pääsisältöön

Tanskan Muhammed-piirrokset poikivat Oulussa sarjakuvaskandaalin

Sarjakuvataiteilija Ville Ranta tyrmistyi Tanskan Muhammed-piirroskohun poliittisista seurauksista ja teki kulttuurilehti Kaltion nettisivuille sarjakuvan, joka kritisoi fundamentalistien asenteita ja irvisteli Suomen valtiojohdolle. Seurauksena oli kohu, josta uutisoitiin ulkomaillakin.

Kun kiistellyt tanskalaiset Muhammed-piirrokset ilmestyivät internetsivuille myös Suomessa, pääministeri Matti Vanhanen pyysi asiaa julkisesti anteeksi. Anteeksipyyntöä vaati myös ulkoministeri Erkki Tuomioja. Ville Ranta piti moraalittomana, että poliitikot sanoutuvat irti pilakuvantekijöiden oikeudesta tehdä satiiria.

Rannan sarjakuvassa Muhammed vierailee piirtäjän luona – varmuuden vuoksi naamio kasvoillaan. Piirtäjä kysyy profeetalta, eikö ole väärin vaatia ei-muslimeja noudattamaan islamin lakeja – etenkin pelottelemalla väkivallalla. Hänen mielestään ei-muslimeilla on oikeus arvostella islamia siinä missä muslimeilla oikeus harjoittaa omaa uskontoaan.

Profeetta vastaa tuohtuneena: mikseivät muslimit saisi raivostua niille, jotka pudottavat pommeja, ryöstävät öljyn ja kiduttavat muslimeja hurskastellen sitten sananvapaudella. Piirtäjä yrittää selittää vastustaneensa Irakin sotaa, Bushin politiikkaa ja Tanskan oikeistoa ja pyytää fundamentalisteja jättämään syyttömät rauhaan.

Muhammedin lähtiessä piirtäjä haistaa ulkoa palaneen käryä: Suomen poliittinen johto on polttamassa Tanskan lippua vakuutellen Allahillle, ettei Suomi ole samanlainen maa kuin Tanska. Piirtäjä poistuu puhisten ja toivoo Suomeen uutta sotaa, jossa kukaan ei meitä auttaisi – näin poliitikot, jotka sanoutuvat irti tanskalaisten ongelmista, "saisivat mitä ansaitsevat".

Päätoimittajalle potkut

Sarjakuva ehti olla Kaltion nettisivuilla muutaman päivän, kunnes siitä tehtiin valitus lehden hallitukselle. Päätoimittaja Jussi Vilkuna kieltäytyi poistamasta sitä hallituksen vaatimuksesta huolimatta, ja hänet irtisanottiin. Lisäksi Oulun kaupunki ilmoitti peruvansa tilauksen sarjakuvasta, joka Ville Rannan oli määrä piirtää Snellman-aiheiseen juhlakirjaan.

Kaltion hallituksen edustaja Harri Kynnös sanoo A-pisteen haastattelussa Rannan Muhammed-piirrosten loukanneen hallituksen jäsenten eettisiä arvoja. Muhammedia ei Kynnöksen mielestä ole syytä kuvata ihmishahmossa. Hän ei myöskään pitänyt asiallisena Rannan ”uhkausta” sodasta, sillä ”ihmisten pitää elää sovussa”.

Myös oululaisessa kulttuurikeskuksessa järjestetyssä julkisessa keskustelutilaisuudessa päiviteltiin, miksi Ranta oli ”toivonut sotaa”. Kyseessä oli sarkasmi, pilapiirtäjä koetti selittää. Vain pieni osa keskustelijoista oli edes nähnyt Rannan kuvia, ja jotkut heistä otaksuivat juuri hänen piirtäneen maailmalla mellakoita herättäneet tanskalaiskuvat.

Ville Ranta itse muistuttaa A-pisteen haastattelussa, että islamilaiset kuvataiteilijat ovat itse kautta aikain kuvanneet Muhammedia. Islamin kuvakielto ei ole mitenkään yksiselitteinen eikä voi Rannan mielestä missään tapauksessa koskea muiden uskontojen edustajia.

Sananvapaus ja vastuu

Irtisanottu päätoimittaja Jussi Vilkuna sanoo K-rapussa sarjakuvan julkaisussa olleen kyse siitä, miten voidaan puolustaa sananvapautta ja samalla käydä keskustelua eri kulttuuriryhmien välillä. Hän toivoo, että myös suomalaisessa keskustelussa päästäisiin islamilaisuuden ja länsimaisuuden vastakkainasettelusta asetelmaan, jossa vastapooleina ovat fundamentalistit ja maltilliset – mukaan lukien maltilliset islamilaiset.

Viestinnän tutkija Anu Kantola pohdiskelee K-rapussa sananvapauden käytön seurauksia ja vastuuta niistä. Vilkuna on mielestään juuri tätä ajatellutkin rajoittaessaan Ville Rannan sananvapautta: sarjakuvan julkaisemisen ehtona oli, että se keskittyy suomalaiseen itsesensuuriin eikä tietoisesti pyri loukkaamaan kenenkään uskonnollisia tunteita.

Aiheen puinti jatkui Ajankohtaisen Kakkosen Jumala-illassa, jossa piirroksista jälleen esittivät mielipiteitä ihmiset, jotka eivät olleet niitä nähneet. Erityisesti imaami Khodr Chehab syytti Rantaa toistuvasti muslimien tahallisesta loukkaamisesta.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto