Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Mitä kissanruoka on syönyt?

Kissanruokien pakkausmerkinnät eivät avaudu maallikolle ihan hetkessä. Teksteissä on sellaisia kummajaisia kuin hehkutusjäännös ja teknologiset lisäaineet. Samaisia tekstejä on niin halpisruokapurkeissa kuin gourmet-pakkauksissa. Mutta onko väliä, kumpaa kissalleen syöttää?

Kissanruokamysteeriä oli selvittämässä Viljo, oranssi löytökissa Jokioisista. Eläinlääkäri Maarit Koli, kissanomistaja itsekin, tunnusti, etteivät kissanruokapurkkien tekstit ole selviä hänellekään.

- Rehutehtaalla on mitä ihmeellisempiä aineita, mitä ne lisäävät nykyään lemmikkien ruokiin. Siinä mennään paljon pieleen, kun kissanruokiin on nyt laitettu kaikenlaisia vihanneksia, vaikka kissa on klassinen lihansyöjä, Koli toteaa.

Hän arvelikin, että kissoilla nykyään paljon esiintyvät virtsatiesairaudet johtuisivat pitkälti siitä, että kissoja ruokitaan liian viljapitoisella ruoalla. Kissanruoan pitäisi siis olla mahdollisimman lihapitoista.

Hintaeroja kissanruoissa, vaikkapa Rainbow'n ja Latzin purkeissa, on, mutta onko sisällöissä oikeasti eroa? Koli epäili, että juuri halpisruoat olisi paljolti tehty viljasta.

- Varmaan yleensä on niin, että kun maksat enemmän, ruoka on laadukkaampaa. Ja kissat yleensä syövät kalliimpia ruokia paremmin, Koli totesi.

Kissanruokia siis käsitellään rehuina. Kissanrehuja ei kuitenkaan valmisteta Suomessa, joten niitä ei ole täällä myöskään tutkittu. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira valvoo kuitenkin rehujen maahantuontia.

Lain kirjain vaikeuttaa pakkaustekstejä

Eviran Rehujaoston esimies Tarja Root myöntää, että kissanruokapurkkien termistö voi olla vaikeaa, mutta vaikeaselkoisuus johtuu lainsäädännöstä. Vaikka etiketit ja pakkausmerkinnät ovat etupäässä kuluttajaa varten, ne palvelevat myös valvovaa viranomaista. Myös pakkausmerkintöjä säätelee lainsäädäntö. Pääsemme vihdoin myös mystisen hehkutusjäännöksen jäljille.

- Hehkutusjäännös on yksi osa rehua ja se kuvaa kivennäisaineiden määrää. Sitä ikään kuin tuhkaa, mikä jää jäljelle, jos tuote poltetaan, Root selvittää.


Tuhkaa ei siis kuitenkaan kissanruokaan laiteta. Jos raaka-aineista ei tule riittävästi kivennäisaineita, voidaan joitain kivennäisyhdisteitä lisätä rehuun.

Myös rehujen lisäaineista on tarkat säädökset. Lisäaineita on tuhansia, joten ne on jaettu useampaan luokkaan ja vielä niiden alla ryhmiin. Teknologisten lisäaineiden suurimpana ryhmänä ovat säilöntäaineet.

Kissanruoista ei saa esittää terveysväittämiä

Jos kissanruokamainoksessa houkutellaan ostamaan tuote, joka saa kissan turkin kiiltämään, niin metsään mennään. Terveysvaikutteisia eli funktionaalisia lemmikkien ruokia ei ole olemassa.

- Terveysvaikutteisia rehuja ei rehulainsäädäntö tunne samalla tavalla kuin elintarvikepuolella. Sen sijaan meillä on lainsäädäntöä rehuista, jotka on tarkoitettu johonkin erityiseen ravitsemukselliseen tarkoitukseen ja ne rehut hyväksytään EU-tasolla, Root selvitti.
Puhutaan siis erityisruokavalioista, esimerkiksi virtsakivien ehkäisyyn, jolloin valmistajan pitää tieteellisin tutkimuksin osoittaa rehun vaikutus.

- Tämä on tietysti markkinoinnissa ja mainonnassa ehkä haasteellista, koska tekisi mieli sanoa jotakin rehuista. Mutta ainoastaan niistä, jotka on luetteloitu erityisravinnoksi, voi väittää jotakin, Root täsmensi.

Kuluttajan on siis syytä olla tarkkana väittämä- ja markkinointiasioissa. Kaikkea, mitä mainonnassa sanotaan, ei ole arvioitu tieteellisen näytön pohjalta. Ylilyöntejä tapahtuu.

Mutta onko halpis- ja luksuskissanruoissa oikeasti ravitsemuksellisia eroja?

- Eroa ravintoainekoostumuksessa emme ole havainneet, Root paljastaa.

Lopulta kissa ratkaisee, mikä maistuu

Viljo-kissa sai lopulta itse valita, mikä kissanruoka maistui. Rainbown ja Latzin ruokien rinnalle lattialle laitettiin tarjolle Sheba. Hintaerojen lisäksi ainakin kissa haistoi makuerot: Rainbow 1,90 €/kg, Latz 2,75 €/kg ja Sheba 8,40 €/kg.

Viljo nuuhki tarkasti kaikki lautaset aloittaen Shebasta, mutta päätyi syömään Rainbowta ja jatkoi syömistä Latz-lautaselta. Sitten kissa siirtyi Sheba-lautaselle, mutta vain nuuhkaisi sitä ja purkkia ja lähti pois. Kallis ei siis aina myöskään maistu.

Tiina Lappalainen, Kuningaskuluttaja, Yle Tutkiva asia

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.