Hyppää pääsisältöön

Suomi hullaantui iloiseen zumbaan

Kun zumba tuli Suomeen, sai kankea kansa vihdoin tuntea itsensä pehmeäksi ja sulavaliikkeiseksi. Zumba yhdistelee latinotansseja muun muassa discotanssiin, aerobiciin, hiphoppiin ja reggaetoniin.

Zumba syntyi vahingossa, kun kolumbialainen tanssinopettaja Alberto "Beto" Perez unohti tunnille tarkoitetut levyt kotiin ja joutui improvisoimaan liikkeet repusta löytyneen c-kasettinsa kanssa. Tästä onnellisesta sattumasta zumba on levinnyt yli 75 maahan. Suomessa zumbatunnit ovat kuntosalien vakiotarjontaa ja tunnit täyttyvät nopeasti. Ruuhkaisimmilla saleilla tunnit täytyy varata joskus paria viikkoa aiemmin.

Jos kuitenkin onnistuu pääsemään zumbatunnille, hien saa pintaan alta aikayksikön. Tyypillinen zumbaaja on terve puna kasvoilla tunnin hauskuutta ja vauhtia hehkuttava suomalaisnainen.

"Tunnilla kun on opettamassa, siellä ei hirveän montaa nyrpeää naamaa näy", kehuu zumbaohjaaja Tuula Makkonen Puoli seitsemän haastattelussa.

Suomessa zumbaa tanssitaan kuntosalien lisäksi myös kiertueilla, keskellä kaupunkeja, ja onpa zumban isä Beto Perezkin käynyt tanssittamassa katajaista kansaa. Hänen mukaansa on ihan selvää, miksi suomalaisetkin rakastavat zumbaa jäykästä maineestaan huolimatta:

"Koska ihmisellä on rytmi veressä."

Ja kuten mikä tahansa trendilaji, myös zumba on pyrkinyt jo uusiutumaan. Nyt löytyy esimerkiksi vesizumbaa, jossa poltetaan vieläkin enemmän kaloreita ja se sopii myös nivelongelmaisille henkilöille. Puoli seitsemän houkutteli Mikko Käkelän kokeilemaan, miten vesizumba onnistuu mieheltä.

Teksti: Sonja Fogelholm

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto