Hyppää pääsisältöön

Dosentti lietsoo Venäjällä epäluuloa lasten huostaanotoista Suomessa

Silminnäkijä-ohjelma seurasi dosentti Johan Bäckmania tämän puhekiertueella Venäjällä keväällä 2011. Paljon brändätty Suomi-kuva mureni, kun Bäckman mm. kertoi suomalaisen lastensuojelun olevan poliittista terroria. Silminnäkijä kysyikin, onko Bäckman dosentti vai desantti. Syksyllä 2012 suomalaispoliitikot joutuivat selittelemään Suomen huostaanottokäytäntöjä venäläismedialle. Yhdeksi syypääksi kohuun nimettiin dosentti Bäckman.

Suomen maabrändivaltuuskunta vakuutteli vuonna 2011, että Suomi on jo maailman paras maa. Kun toimittaja Juha Granath seurasi Silminnäkijä-ohjelmassa dosentti Johan Bäckmanin puhekiertuetta Venäjällä oli viesti päinvastainen: "Suomalainen lastensuojelu on poliittista terroria." "Suomessa ei tarvita lapsia eikä vanhuksia vaan lihaa ja tervettä työvoimaa yrityksille." "Luterilaisen kirkkomme ykkösteema on homoliittojen siunaus."

Moskovassa ja Pietarissa Bäckmanin yleisö taputtaa ja ortodoksipappi isä-Dimitri oli ihmeissään: "Tuota en Suomesta tiennytkään, tämä on minulle sokki." Miliisin majuritar nyökyttelee vieressä: "Ihailen Johan Bäckmania. Suomen ihmisoikeusloukkaukset ovat kauheita."

Venäjän suurimmat tv-kanavat ja nettilehdet toistivat Johan Bäckmanin totuutta miljoonayleisölle. Silminnäkijä päätyikin kysymään, onko Bäckman dosentti vai desantti. Bäckman itse totesi: "En minä turvallisuuspalvelu FSB:n agentti ole. Olen vain kansalaisaktivisti."

Bäckmanin kovat puheet Suomen huostaanottokäytännöistä

Syksyllä 2012 Johan Bäckmanin puheet Venäjällä nousivat uutisotsikoihin lasten huostaanottokiistan myötä. Venäjän ulkoministeriö syytti suomalaisviranomaisia säännönmukaisesta kovien otteiden käytöstä Suomessa asuvia venäläisperheitä kohtaan. Kiistaa käytiin Vantaalla tapahtuneesta huostaanotosta, jonka Venäjällä uutisoitiin johtuneen 6-vuotiaan lapsen läpsimisestä. Suomessa ruumiillinen kuritus on kiellettyä mutta Venäjällä ei.

Suomalaiset poliitikot ryhtyivät selittämään venäläisille tiedotusvälineille venäläislasten huostaanottoja Suomessa. Venäläiset toimittajat halusivat mm. tietää, suljetaanko Suomessa äitejä ja vastasyntyneitä vankiloihin. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson tapasi venäläistoimittajia ja pyrki oikaisemaan väitteitä venäläisperheiden huonosta kohtelusta Suomessa. Myös suurlähettiläs tapasi mediaa Moskovassa.

Guzenina-Richardson nimesi yhdeksi syypääksi kohuun dosentti Johan Bäckmanin. Bäckman itse kuitenkin kielsi jakaneensa tietoa Suomen huostaanottojärjestelmästä, vaan hänen mukaansa venäläismedian tiedot olivat huonosti kohdelluilta perheiltä itseltään. Uutisjutuissa nähdään kuitenkin otteita venäläisen NTV-kanavan ohjelmasta otsikolla Lasten metsästys, jossa Bäckman vaikuttaa lietsovan epäluuloja entisestään. Backman mm. sanoo ohjelmassa: "Suomessa on virallinen suositus, jonka mukaan venäläisäideiltä pitää ottaa lapset huostaan. Koska Venäjällä valtio muka suosittelee lasten lyömistä. Äiti syyllistyy siis rikokseen. Hän on syyllinen, koska hän on venäläinen."

Venäläistoimittaja vierittää vastuutta Bäckmanin totuuden toistamisesta myös suomalaisviranomaisille. Itar-Tassin toimittajan Julia Andrejevan mukaan venäläismedia kyllä yrittää hakea kommentteja Suomesta, mutta viranomaisten vastaus on usein pelkkä "ei" tai "emme kommentoi". Usein ainut henkilö, joka on valmis puhumaan asioista, on sitten Venäjällä tunnettu dosentti Bäckman.

Samassa rytäkässä lastenhuostaanottokohun kanssa myös Suomen ja Venäjän presidenttien suunniteltu tapaaminen peruuntui. Syytä ei kerrottu, mutta presidentti Sauli Niinistö ei uskonut, että lastensuojelukiista olisi vaikuttanut tähän.

Bäckman puolustautuu

Johan Bäckman istahti lokakuussa 2012 myös Arto Nybergin nojatuoliin puolustamaan näkemyksiään. Dosentin puheiden nostattaman kohun myötä, Bäckman oli jo ehtinyt sanoa joutuvansa pakenemaan tai hakemaan turvapaikkaa jostain toisesta maasta. Arto Nybergin haastattelussa Bäckman kuitenkin sanoi venäläisen median vetäneen liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä hänen kommenteistaan ja Ylen kääntävän venäläisjuttuja huonosti. Tosin uhkaavien viestien vuoksi maasta poistuminen voisi olla mahdollista.

Arto Nyberg syytti Bäckmania suomalaisviranomaisten vastaisesta propagandasta, Bäckman puolestaan tuomitsi Nybergin esittämät dokumentit ja tilastot Suomi-propagandaksi. Bäckman pitää itseään ihmisoikeustaistelijana, ja hänen mukaansa Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen kehottavat epäterveeseen huomion kiinnttämiseen venäläisperheisiin.

Dosentti Johan Bäckmanin mukaan myrskyisäkin keskustelu kehittää suomalaista yhteiskuntaa, edistää ihmisoikeusdialogia sekä Suomen ja Venäjän välisiä suhteita. Bäckmanin mukaan asia on valinnut hänet eikä hän asiaa, hän voi ainoastaan päättää, auttaako apua pyytäviä ihmisiä.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto