Hyppää pääsisältöön

Dosentti lietsoo Venäjällä epäluuloa lasten huostaanotoista Suomessa

Silminnäkijä-ohjelma seurasi dosentti Johan Bäckmania tämän puhekiertueella Venäjällä keväällä 2011. Paljon brändätty Suomi-kuva mureni, kun Bäckman mm. kertoi suomalaisen lastensuojelun olevan poliittista terroria. Silminnäkijä kysyikin, onko Bäckman dosentti vai desantti. Syksyllä 2012 suomalaispoliitikot joutuivat selittelemään Suomen huostaanottokäytäntöjä venäläismedialle. Yhdeksi syypääksi kohuun nimettiin dosentti Bäckman.

Suomen maabrändivaltuuskunta vakuutteli vuonna 2011, että Suomi on jo maailman paras maa. Kun toimittaja Juha Granath seurasi Silminnäkijä-ohjelmassa dosentti Johan Bäckmanin puhekiertuetta Venäjällä oli viesti päinvastainen: "Suomalainen lastensuojelu on poliittista terroria." "Suomessa ei tarvita lapsia eikä vanhuksia vaan lihaa ja tervettä työvoimaa yrityksille." "Luterilaisen kirkkomme ykkösteema on homoliittojen siunaus."

Moskovassa ja Pietarissa Bäckmanin yleisö taputtaa ja ortodoksipappi isä-Dimitri oli ihmeissään: "Tuota en Suomesta tiennytkään, tämä on minulle sokki." Miliisin majuritar nyökyttelee vieressä: "Ihailen Johan Bäckmania. Suomen ihmisoikeusloukkaukset ovat kauheita."

Venäjän suurimmat tv-kanavat ja nettilehdet toistivat Johan Bäckmanin totuutta miljoonayleisölle. Silminnäkijä päätyikin kysymään, onko Bäckman dosentti vai desantti. Bäckman itse totesi: "En minä turvallisuuspalvelu FSB:n agentti ole. Olen vain kansalaisaktivisti."

Bäckmanin kovat puheet Suomen huostaanottokäytännöistä

Syksyllä 2012 Johan Bäckmanin puheet Venäjällä nousivat uutisotsikoihin lasten huostaanottokiistan myötä. Venäjän ulkoministeriö syytti suomalaisviranomaisia säännönmukaisesta kovien otteiden käytöstä Suomessa asuvia venäläisperheitä kohtaan. Kiistaa käytiin Vantaalla tapahtuneesta huostaanotosta, jonka Venäjällä uutisoitiin johtuneen 6-vuotiaan lapsen läpsimisestä. Suomessa ruumiillinen kuritus on kiellettyä mutta Venäjällä ei.

Suomalaiset poliitikot ryhtyivät selittämään venäläisille tiedotusvälineille venäläislasten huostaanottoja Suomessa. Venäläiset toimittajat halusivat mm. tietää, suljetaanko Suomessa äitejä ja vastasyntyneitä vankiloihin. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson tapasi venäläistoimittajia ja pyrki oikaisemaan väitteitä venäläisperheiden huonosta kohtelusta Suomessa. Myös suurlähettiläs tapasi mediaa Moskovassa.

Guzenina-Richardson nimesi yhdeksi syypääksi kohuun dosentti Johan Bäckmanin. Bäckman itse kuitenkin kielsi jakaneensa tietoa Suomen huostaanottojärjestelmästä, vaan hänen mukaansa venäläismedian tiedot olivat huonosti kohdelluilta perheiltä itseltään. Uutisjutuissa nähdään kuitenkin otteita venäläisen NTV-kanavan ohjelmasta otsikolla Lasten metsästys, jossa Bäckman vaikuttaa lietsovan epäluuloja entisestään. Backman mm. sanoo ohjelmassa: "Suomessa on virallinen suositus, jonka mukaan venäläisäideiltä pitää ottaa lapset huostaan. Koska Venäjällä valtio muka suosittelee lasten lyömistä. Äiti syyllistyy siis rikokseen. Hän on syyllinen, koska hän on venäläinen."

Venäläistoimittaja vierittää vastuutta Bäckmanin totuuden toistamisesta myös suomalaisviranomaisille. Itar-Tassin toimittajan Julia Andrejevan mukaan venäläismedia kyllä yrittää hakea kommentteja Suomesta, mutta viranomaisten vastaus on usein pelkkä "ei" tai "emme kommentoi". Usein ainut henkilö, joka on valmis puhumaan asioista, on sitten Venäjällä tunnettu dosentti Bäckman.

Samassa rytäkässä lastenhuostaanottokohun kanssa myös Suomen ja Venäjän presidenttien suunniteltu tapaaminen peruuntui. Syytä ei kerrottu, mutta presidentti Sauli Niinistö ei uskonut, että lastensuojelukiista olisi vaikuttanut tähän.

Bäckman puolustautuu

Johan Bäckman istahti lokakuussa 2012 myös Arto Nybergin nojatuoliin puolustamaan näkemyksiään. Dosentin puheiden nostattaman kohun myötä, Bäckman oli jo ehtinyt sanoa joutuvansa pakenemaan tai hakemaan turvapaikkaa jostain toisesta maasta. Arto Nybergin haastattelussa Bäckman kuitenkin sanoi venäläisen median vetäneen liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä hänen kommenteistaan ja Ylen kääntävän venäläisjuttuja huonosti. Tosin uhkaavien viestien vuoksi maasta poistuminen voisi olla mahdollista.

Arto Nyberg syytti Bäckmania suomalaisviranomaisten vastaisesta propagandasta, Bäckman puolestaan tuomitsi Nybergin esittämät dokumentit ja tilastot Suomi-propagandaksi. Bäckman pitää itseään ihmisoikeustaistelijana, ja hänen mukaansa Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen kehottavat epäterveeseen huomion kiinnttämiseen venäläisperheisiin.

Dosentti Johan Bäckmanin mukaan myrskyisäkin keskustelu kehittää suomalaista yhteiskuntaa, edistää ihmisoikeusdialogia sekä Suomen ja Venäjän välisiä suhteita. Bäckmanin mukaan asia on valinnut hänet eikä hän asiaa, hän voi ainoastaan päättää, auttaako apua pyytäviä ihmisiä.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto