Hyppää pääsisältöön

Turku juhli komeasti kesällä 1961

Jopa latinankielisiä puheita pidettiin Turussa kesällä 1961, kun Suomen Joutsen vihittiin merimiesammattikouluksi ja kun Turun linnan mittavat kunnostustyöt saatiin päätökseen.

Tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen olivat kummankin tilaisuuden kunniavieraina. Paikalla nähtiin komea joukko myös muita tuon ajan vaikuttajia, kuten pääministeri V. J. Sukselainen, eduskunnan puhemies K. A. Fagerholm ja kenraali Adolf Ehrnrooth.

Turun linna entisöitiin 1500-luvun asuunsa vuosina 1946-61. Linna vaurioitui jatkosodan pommituksissa ja sodan jälkeen tehty kunnostustyö oli todella mittava. Juhlassa todettiinkin, että 1280-luvulla perustettu linna on Suomen itsenäisyyden symboli.

Suomen Joutsen purjehti aikoinaan kahdeksan valtameripurjehdusta. 1950-luvun lopulla fregatti meinattiin myydä romuksi Saksaan, mutta valtio tuli painostuksen jälkeen hätiin ja laivasta tehtiin vuonna 1961 merimiesammattikoulu.

Merimiesten opinahjona purjelaiva toimi vuoteen 1988 asti, jonka jälkeen siitä tehtiin museolaiva. Koulukäytössä fregatti koulutti lähes 4000 merimiestä.

Teksti: Reijo Perälä

Lue lisää:

Merimiehet kiipeävät mastoon.

Suomen Joutsen toimi myös kouluna

Kunniakas Suomen Joutsen ehti aikoinaan toimia myös merimiesten ammattikouluna. Aurajoen rantaan kiinnitetty fregatti koulutti lähes 4000 merimiestä.

Lue lisää:

Meripojat ketterinä kuin keväiset oravat - Suomen Joutsen merellä vuonna 1940

“Ketterinä kuin keväiset oravat” kiipeilivät meripojat koululaiva Suomen Joutsenen mastoissa. Välirauhan aikana vuonna 1940 kuvatussa hienossa filmissä kerrotaan fregatti Suomen Joutsenen ja sen miehistön reippaasta toiminnasta.

Lue lisää:

Suomen Joutsenen miehistöä kannella.

Suomen Joutsen kynti maailman meriä

Maineikas Suomen Joutsen ehti tehdä ennen toista maailmansotaa peräti kahdeksan pitkää valtameripurjehdusta.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto