Hyppää pääsisältöön

Turku juhli komeasti kesällä 1961

Julkaistu . Päivitetty

Jopa latinankielisiä puheita pidettiin Turussa kesällä 1961, kun Suomen Joutsen vihittiin merimiesammattikouluksi ja kun Turun linnan mittavat kunnostustyöt saatiin päätökseen.

Tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen olivat kummankin tilaisuuden kunniavieraina. Paikalla nähtiin komea joukko myös muita tuon ajan vaikuttajia, kuten pääministeri V. J. Sukselainen, eduskunnan puhemies K. A. Fagerholm ja kenraali Adolf Ehrnrooth.

Turun linna entisöitiin 1500-luvun asuunsa vuosina 1946-61. Linna vaurioitui jatkosodan pommituksissa ja sodan jälkeen tehty kunnostustyö oli todella mittava. Juhlassa todettiinkin, että 1280-luvulla perustettu linna on Suomen itsenäisyyden symboli.

Suomen Joutsen purjehti aikoinaan kahdeksan valtameripurjehdusta. 1950-luvun lopulla fregatti meinattiin myydä romuksi Saksaan, mutta valtio tuli painostuksen jälkeen hätiin ja laivasta tehtiin vuonna 1961 merimiesammattikoulu.

Merimiesten opinahjona purjelaiva toimi vuoteen 1988 asti, jonka jälkeen siitä tehtiin museolaiva. Koulukäytössä fregatti koulutti lähes 4000 merimiestä.

Teksti: Reijo Perälä

Katso myös

Lue lisää:

Merimiehet kiipeävät mastoon.

Suomen Joutsen toimi myös kouluna

Kunniakas Suomen Joutsen ehti aikoinaan toimia myös merimiesten ammattikouluna. Aurajoen rantaan kiinnitetty fregatti koulutti lähes 4000 merimiestä.

Lue lisää:

Meripojat ketterinä kuin keväiset oravat - Suomen Joutsen merellä vuonna 1940

“Ketterinä kuin keväiset oravat” kiipeilivät meripojat koululaiva Suomen Joutsenen mastoissa. Välirauhan aikana vuonna 1940 kuvatussa hienossa filmissä kerrotaan fregatti Suomen Joutsenen ja sen miehistön reippaasta toiminnasta.

Lue lisää:

Suomen Joutsenen miehistöä kannella.

Suomen Joutsen kynti maailman meriä

Maineikas Suomen Joutsen ehti tehdä ennen toista maailmansotaa peräti kahdeksan pitkää valtameripurjehdusta.

Kommentit
  • Kahvilanpitäjän pokka pitää.

    Kummeli: Tonnin seteli

    Meemisuosikiksikin noussut sketsi vuodelta 2000.

    Sketsin kahvilanpitäjää näyttelevän Heikki Silvennoisen pokerinaama on myöhemmin lähtenyt elämään omaa elämäänsä internet-meeminä.

    Kommentteja 5
  • Maalaiskomedia-sarjan hahmoja.

    Kyttäävä Hillevi, mopedillaan toikkaroiva Piiparinen vai lupsakka P. A. Turpeinen – testaa, kuka Maalaiskomedioiden hurmaavista hahmoista olet!

    Tee testi ja katso keneen kuusniemeläiseen samaistut eniten.

    Maalaiskomediat, eli Vain muutaman huijarin tähden, Peräkamaripojat, Mooseksen perintö sekä Turvetta ja timantteja ovat suomalaisen draamaviihteen ikisuosikkeja. Sarjan keskiössä on Kuusniemen kunta omintakeisine asukkaineen. Kuka heistä on sinun sielunsisaruksesi? Samaistutko oikeudenmukaiseen Suviin vai sykkiikö sydämesi Urmas Hakkaraiselle? Tee tämä leikkimielinen testi ja katso, kuka Maalaiskomedioiden hahmoista olet!

    Kommentteja 9
  • Museoviraston kuva käsiteltynä. Minna Canth tummassa puvussa, hieman hymyilevänä. Vieressä teksti "Minna Canth 1844-1897" ja taustalla auki olevia kirjoja.

    Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

    Kommentteja 2

Aiheeseen liittyvää

2022

2020

2015

  • Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto Presidentinlinnassa 1975. Presidentti Urho Kekkonen seisoo yksin keskellä salia, taustalla vieraita ja valokuvaajia.

    Linnan juhlista tuli Suomen tärkein mediatapahtuma

    Linnan juhlat vetää koko kansan tv:n ääreen.

    Televisiokamerat päästettiin itsenäisyyspäivän vastaanotolle Presidentinlinnaan mukaan 1950-luvulla, mutta radio oli ollut paikalla jo aiemmin. Ensimmäiset suorat lähetykset Linnan juhlista nähtiin jo heti tv-toiminnan alkuvuosina, mutta suora lähetys vakiinnutti paikkansa itsenäisyyspäivän illassa vasta 1980-luvulla. 2000-luvulla Linnan juhlat keräsi tv:n ääreen jopa pari miljoonaa suomalaista.

    Kommentteja 1

2007

  • Entisöity Turun linna

    Turun linna entisöitiin 1946 – 1961

    Ruotsin vallan tukikohdaksi 1280-luvulla perustettu Turun linna entisöitiin 1500-luvun asuun vuosina 1946–61. Entistämistöiden päätökseksi järjestettiin loisteliaat juhlat.

Relaterade artiklar

2022

2010

  • Bild på Urho Kekkonen som står i mitten

    Kekkonen reser och fiskar

    Kekkonen i Belgien

    "Kekkonen fiskar, Kekkonen går på jakt...". Urho Kekkonen var en sportig folkets man, som gillade att fiska, skida och jaga. Det gjorde han också på sina resor.

  • President Urho Kekkonen på statsbesök i Sovjetunionen, 1958

    Kekkonen och kriserna med Sovjetunionen

    Politiska kriser i Finland påverkade samarbetet med Sovjet.

    För president Kekkonen var relationerna till Sovjetunionen de viktigaste. Efter kriget åstadkom nattfrosten 1958 och notkrisen 1961 stor oro och turbulens.

2008