Hyppää pääsisältöön

Turussa - tois puolt jokke

Ruotsin valtapyrkimykset Suomen suunnalla ja Suomen historian käänteet ovat jättäneet Turun kaupunkikuvaan pysyvät maamerkkinsä. Vuonna 1961 kuvatussa matkailufilmissä Suomen vanhin kaupunki esittäytyy parhaine puolineen.

Turun kaupungin arvioidaan syntyneen jo 1200-luvulla, jolloin Aurajoen rannalle syntyi kauppapaikka ja kaupunkimainen asutus sai alkunsa. Kun paavi Gregorius IX antoi 1229 luvan siihen, että piispanistuin siirretään Nousiaisista Koroisiin, lähelle Turkua, sai kehitys uutta vauhtia.

Turusta tuli sekä hengellisen että maallisen vallan keskus. Turun linnan ja Turun tuomiokirkon rakentaminen aloitettiin 1200-luvulla. Tuomiokirkko vihittiin käyttöönsä kesäkuussa 1300.

Turun linna, dominikaanien luostari, tuomiokirkko, piispanistuin ja vilkas kauppapaikka tekivät Turusta keskiajan Suomen tärkeimmän keskuksen. Kuninkaallinen loisto alkoi Turussa 1550-luvulla, kun Kustaa Vaasa antoi poikansa Juhanan hallittavaksi Suomen herttuakunnan, joka koostui Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Ahvenanmaasta.

Synkempi vaihe Turun linnan historiassa alkoi muutamaa vuotta myöhemmin, kun Kustaa Vaasan pojat Juhana ja Eerik ajautuivat valtataisteluun. Juhana syöksi veljensä Eerikin vallasta ja määräsi hänet vangiksi Turkuun.

Suomen ensimmäinen yliopisto oli vuonna 1640 perustettu Turun Akatemia. Turun palon jälkeen vuonna 1828 se siirrettiin Helsinkiin, josta tehtiin suuriruhtinaskunnan hallinnollinen keskus. Turun nykyinen yliopisto aloitti toimintansa vuonna 1920 ja ruotsinkielinen Åbo Akademi paria vuotta aiemmin.

Vanhaa Turkua edustaa myös käsityöläisten Luostarinmäki, jossa on muistona myös puurakennuksia.

Vaikka vuonna 1961 kuvatussa filmissä todistellaan, että Turussa ”uusi kunnioittaa kokemusta ja historiaa”, myöhempinä vuosina ei aina näin tapahtunut. Varsinkin 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla Turun vanhaa rakennuskantaa hävitettiin niin pahoin, että syntyi käsite ”Turun tauti” kuvaamaan vanhan rakennuskannan repimistä ja hävittämistä.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto