Reijo Perälä
Yle
Ruotsin valtapyrkimykset Suomen suunnalla ja Suomen historian käänteet ovat jättäneet Turun kaupunkikuvaan pysyvät maamerkkinsä. Vuonna 1961 kuvatussa matkailufilmissä Suomen vanhin kaupunki esittäytyy parhaine puolineen.
Turun kaupungin arvioidaan syntyneen jo 1200-luvulla, jolloin Aurajoen rannalle syntyi kauppapaikka ja kaupunkimainen asutus sai alkunsa. Kun paavi Gregorius IX antoi 1229 luvan siihen, että piispanistuin siirretään Nousiaisista Koroisiin, lähelle Turkua, sai kehitys uutta vauhtia.
Turusta tuli sekä hengellisen että maallisen vallan keskus. Turun linnan ja Turun tuomiokirkon rakentaminen aloitettiin 1200-luvulla. Tuomiokirkko vihittiin käyttöönsä kesäkuussa 1300.
Turun linna, dominikaanien luostari, tuomiokirkko, piispanistuin ja vilkas kauppapaikka tekivät Turusta keskiajan Suomen tärkeimmän keskuksen. Kuninkaallinen loisto alkoi Turussa 1550-luvulla, kun Kustaa Vaasa antoi poikansa Juhanan hallittavaksi Suomen herttuakunnan, joka koostui Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Ahvenanmaasta.
Synkempi vaihe Turun linnan historiassa alkoi muutamaa vuotta myöhemmin, kun Kustaa Vaasan pojat Juhana ja Eerik ajautuivat valtataisteluun. Juhana syöksi veljensä Eerikin vallasta ja määräsi hänet vangiksi Turkuun.
Suomen ensimmäinen yliopisto oli vuonna 1640 perustettu Turun Akatemia. Turun palon jälkeen vuonna 1828 se siirrettiin Helsinkiin, josta tehtiin suuriruhtinaskunnan hallinnollinen keskus. Turun nykyinen yliopisto aloitti toimintansa vuonna 1920 ja ruotsinkielinen Åbo Akademi paria vuotta aiemmin.
Vanhaa Turkua edustaa myös käsityöläisten Luostarinmäki, jossa on muistona myös puurakennuksia.
Vaikka vuonna 1961 kuvatussa filmissä todistellaan, että Turussa ”uusi kunnioittaa kokemusta ja historiaa”, myöhempinä vuosina ei aina näin tapahtunut. Varsinkin 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla Turun vanhaa rakennuskantaa hävitettiin niin pahoin, että syntyi käsite ”Turun tauti” kuvaamaan vanhan rakennuskannan repimistä ja hävittämistä.
Teksti: Reijo Perälä
