Hyppää pääsisältöön

Kaija Saariaho – outolintu joka lensi Pariisiin

"Se mikä mua kiinnostaa on säveltäminen ja elämän järjestäminen niin, että voin tehdä sitä mahdollisimman paljon. Ei mul muita suunnitelmia ole", kertoi 33-vuotias Kaija Saariaho televisiohaastattelussa hymyillen vuonna 1982. Kun Suomesta ei löytynyt sopivaa lokeroa omaperäiselle säveltäjälle, suuntasi tämä Pariisiin.

Tietolaatikko

Kaija Saariaho (o.s. Laakkonen, s. 14. lokakuuta 1952 Helsinki) on tunnetuimpia suomalaisia nykysäveltäjiä. Saariaho on opiskellut säveltämistä Suomessa, Saksassa ja Ranskassa. Hän on asunut Pariisissa vuodesta 1982 lähtien ja on naimisissa ranskalaisen säveltäjän Jean-Baptiste Barriéren kanssa.

Saariaho on saanut työstään lukuisia tunnustuksia kuten Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon (2000), Grawemeyer-palkinnon (2003) ja Ludwig Nemmers -palkinnon (2008).

Saariahon musiikkia ovat tilanneet muun muassa New Yorkin ja Lontoon filharmonikot, BBC ja Suomen kansallisooppera.

Dokumentti Kaija Saariaho - Säveltäjä Pariisista piirtää muotokuvan valovoimaisesta taiteilijasta, joka on löytänyt paikkansa Euroopan nykymusiikin huipulta asetuttuaan Pariisiin. Tie sinne kulki monen mutkan ja epäilyksen kautta.

Kaija Saariaho soitti lapsena viulua ja pianoa, muttei koskaan tuntenut vetoa konserttilavoille yleisön eteen. Syrjäänvetäytyvään luonteeseen yhdistyi myös valtava itsekriittisyys. Tehdessään muutamia sävellyksiä, Saariaho tuumi ettei hänessä olisi tarpeeksi neron ainesta säveltäjäksi.

Kaija harrasti myös piirtämistä ja ajatteli uran löytyvän kuvataiteen puolelta. Graafisen suunnittelun opinnot saivat kuitenkin jäädä, kun tarve musiikin pariin osoittautui niin suureksi, etteivät epäilykset omista kyvyistä enää pidätelleet.

Saariaho aloitti sävellyksen opinnot Sibelius-Akatemiassa Paavo Heinisen johdolla vuonna 1976. Viisi vuotta myöhemmin hän jatkoi opintoja Freiburgissa Saksassa ja lopulta IRCAM-instituutissa Ranskassa. 33-vuotiaan Saariahon mietteitä musiikin opinnoista ja säveltämisestä kuultiin Maailmalla-ohjelmassa, jossa esiteltiin Ranskaan lähteneitä nuoria suomalaisia taiteilijoita.

IRCAMissa Saariaho perehtyi tietokonemusiikkiin ja siitä lähtien tietokoneilla ja elektronisella musiikilla on ollut merkittävä asema hänen tuotannossaan, kuten teoksissa Lonh ja Six Japanese Gardens.

Omintakeinen tyyli herätti Suomessa ihmetystä. "Suomessa on tapana nimetä ja lokeroida kaikki niin tarkkaan ettei mulle jäänyt oikein paikkaa", Saariaho sanoo ja kertoo kokeneensa itsensä kummajaiseksi, jonka sukupuolikin oli miesvaltaisella alalla ihmetyksen aihe.

Pariisissa oli enemmän tilaa erilaisuudelle ja vaikkei Saariaho koskaan päättänyt varsinaisesti muuttaa pois Suomesta, vierähtivät vuodet Ranskassa tiuhaan. Muuttoilmoituskin jäi vahingossa tekemättä ja myöhemmin Saariaho huomasi, että hänet oli merkitty Suomessa väestörekisteriin kadonneeksi. Pariisista löytyi myös rakkaus ja Saariaho avioitui ranskalaisen säveltäjän Jean-Baptiste Barriéren kanssa. Säveltäjä Pariisissa -dokumentissa pari nähdään vierailulla Suomessa.

Saariahon työskentelyä leimaa kokonaisvaltaisuus, jossa tunne ja äly, tiede ja taide ammentavat toisistaan. "On piristävää, että säveltäjä työskentelee myös tutkijana ja tiedeihmisten kanssa", hän toteaa.

Saariahon ensimmäinen ooppera Kaukainen rakkaus kantaesitettiin Salzburgissa Itävallassa vuonna 2000. New York Times kuvaili teosta ”runolliseksi mestariteokseksi”. Kolme vuotta myöhemmin Saariaho vastaanotti arvostetun Grawemeyer-palkinnon.

Kosmos-ohjelmassa esiteltiin vuonna 2004 Saariahoa ja hänen tunnettuja tulkkejaan Karita Mattilaa ja Jukka-Pekka Sarastetta. Mediahässäkän ja harjoitusten lomassa kuullaan puhetta säveltämisestä ja tulkitsemisesta.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto