Hyppää pääsisältöön

Helsingin olympialaiset 1952

Helsingin olympialaiset 1952
Helsingin olympialaiset 1952. 5000 metrin juoksu. Tsekkoslovakian Emil Zatopek johtaa, toisena Ranskan Alain Mimoun, kolmantena Saksan Herbert Schade. Englannin Christopher Chataway on juuri kaatunut. Kuva: Eino Nurmen kokoelma/Ylen arkisto Helsingin olympialaiset 1952 Kuva: Eino Nurmen kokoelma/Ylen arkisto olympialaiset,kesäolympialaiset,juoksu

Olympiakisojen aattona Helsinkiin saapui ulkomaisia edustusjoukkueita ja kisaturisteja kautta maailman – sekä 720 000 pulloa Coca-Colaa! Helsingin katukuvassa nähtiin ensimmäistä kertaa ”tummia poikia”.

Sotien jälkeen Suomessa koitti jälleenrakennuskausi. Tähän aikaan osui myös Helsingin olympialaiset vuonna 1952.

Helsingissä oli alun perin tarkoitus pitää olympialaiset jo vuonna 1940. Sodan takia ne kuitenkin peruutettiin. Toisen maailmansodan jälkeen Helsinki sai järjestettäväkseen toiset sen jälkeen pidetyt kesäolympialaiset. Ensimmäiset pidettiin Lontoossa neljä vuotta aiemmin.

Olympiakylän rakentaminen

Olympialaiset innoittivat monenlaisia rakennusprojekteja Helsingissä. Esimerkiksi Käpylään rakennettiin Olympiakylä, jossa urheilijat asuivat. Kisojen jälkeen talot helpottivat Helsingin asuntopulaa ja sinne muutti tavallisia suomalaisia. Filmissä ei ole ääntä.

Olympiatuli kiertää Suomea

Kuvissa soihdunkantajat juoksevat Suomen metsien ja maaseudun halki. Soihdunkantaja vaihtuu ja olympiatuli käy myös Napapiirillä. Filmissä ei ole ääntä.

Olympiasoihtu saapuu Helsinkiin

Suuret väkijoukot seuraavat tien vierustoilla olympiatulen kulkua. Tuli tuodaan lopuksi Mannerheimintietä pitkin eduskuntatalolle. Filmissä ei ole ääntä.

Olympiastadion rakennettiin alun perin jo vuotta 1940 ajatellen.Kuva: Eino Nurmen kokoelma/Ylen arkisto.

Olympiastadion rakennettiin alun perin jo vuotta 1940 ajatellen.Kuva: Eino Nurmen kokoelma/Ylen arkisto.Olympiastadion rakennettiin alun perin jo vuotta 1940 ajatellen.Kuva: Eino Nurmen kokoelma/Ylen arkisto.
Italian joukkue polkemassa kohti kultamitalia.Kuva: Eino Nurmen kokoelma/Ylen arkisto.

Italian joukkue polkemassa kohti kultamitalia.Kuva: Eino Nurmen kokoelma/Ylen arkisto.Italian joukkue polkemassa kohti kultamitalia.Kuva: Eino Nurmen kokoelma/Ylen arkisto.
Avajaistunnelmissa 19. heinäkuuta 1952. Kuva: Eino Nurmen kokoelma/Ylen arkisto.

Avajaistunnelmissa 19. heinäkuuta 1952.Kuva: Eino Nurmen kokoelma/Ylen arkisto.Avajaistunnelmissa 19. heinäkuuta 1952. Kuva: Eino Nurmen kokoelma/Ylen arkisto.
Päättäjäiset 3.8.1952. Merikadetit kantavat olympialipun pois stadionilta.Kuva: Eino Nurmen kokoelma/Ylen arkisto.

Päättäjäiset 3.8.1952. Merikadetit kantavat olympialipun pois stadionilta.Kuva: Eino Nurmen kokoelma/Ylen arkisto.Päättäjäiset 3.8.1952. Merikadetit kantavat olympialipun pois stadionilta.Kuva: Eino Nurmen kokoelma/Ylen arkisto.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Mihin veroeurosi menevät? Palvelujen todelliset hintalaput yllättävät

    Julkisen palvelun hinta ei kerro todellisista kustannuksista

    Veroista purnataan, mutta mitä niillä saa? Oppilaan vuosi peruskoulussa maksaa yhteiskunnalle n. 9000 euroa, oppilaalle oppi on ilmaista. Keräsimme esimerkkejä koulutuksen, terveydenhuollon ja päivähoidon todellisista hinnoista. Koulutuksen maksaa yhteiskunta Suomessa opiskeleminen on aina korkeakouluun asti ilmaista - opiskelijalle.

  • Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - tiedätkö miten varautua?

    48 tunnissa sähkökatkos lamaannuttaisi arkielämän.

    Suomi toimii nykyään täysin sähkön varassa. Lyhyetkin sähkökatkot hankaloittavat elämää, mutta jo 48 tunnissa hankaluudet muuttuvat vakaviksi ongelmiksi: veden tulo lakkaa, ruoat pilaantuvat, pakkasella kotien lämpötila laskee. Nykyisten suositusten mukaan ihmisten kannattaisi varautua ns. kotivaralla selviytymään 72 tunnin ajan.

  • Miksi demokratia?

    10 kysymystä, miksi demokratia on tärkeää.

    Kuka hallitsee maailmaa? Onko hyviä diktaattoreita olemassa? Voiko terrorismi tuhota demokratian? Julkkikset, poliitikot ja tavikset eri puolilla maailmaa vastaavat kymmeneen demokratiaa koskevaan kysymykseen.

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Suomen historia Virtasten silmin – näin köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio

    20 min video Suomen valtion kehityksestä 8 eri kielellä.

    Videoissa kerrotaan Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi kahdeksalla eri kielellä: selkosuomi, arabia, englanti, farsi, kurdi (sorani), somali, thai ja venäjä. Emilia Virtanen on 2000-luvun koulutettu ja kansainvälinen suomalainen, mutta hänen isoisänsä isoisä Kustaa Virtanen eli hyvin erilaisissa oloissa köyhänä torpparina 1900-luvun alussa.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?