Hyppää pääsisältöön

Samu-Jussi Kosken vaatteissa on intuitio ajattelevista naisista

Samu-Jussi Koski kertoo suunnittelevansa vaatteita ajatteleville naisille. Sunnittelijan mukaan hyvä vaate saa ihmisen tuntemaan olonsa turvalliseksi, nostattaa kenties hieman itsetuntoakin, kestää aikaa, eikä sen tekemisessä ole tarvinnut sortaa ketään. Impulsiivisella ja lyhytjännitteisellä muotialalla Koski kertoo tärkeimmäksi työvälineekseen intuition.

Samu-Jussi Koski tuli muotipiireissä tunnetuksi Marimekon kautta, jossa hän aloitti Kirsti Paakkasen kaudella. Koski ehti olla talossa kaikkiaan kymmenen vuotta ja eteni harjoittelijasta vaatesuunnittelijaksi ja edelleen luovaksi johtajaksi. Oman tekemisen palo sai kuitenkin jättämään johtopestin vuoden jälkeen, ryhtymään yrittäjäksi ja perustamaan oman vaatemerkin Samujin.

Suuren talon jälkeen omalle merkille suunnittelu tuntui vapauttavalta. Samuji-merkin suunnitteluprosessi alkoi omien ystävien toiveista. Hyvät klassiset vaatteet on tehty niin täydellisesti kuin mahdollista. Yllättäen yksi inspiraation lähde kumpusi körttiläisyydestä ja Suomen historian vaiheista. Vaatteet ovat hiljaisella tavalla kauniita, eivät turhan prameilevia, mutta materiaalit ja tyyli on laadukasta ja aikaa kestävää.

Samu-Jussi Kosken mukaan myös yritysten pitäisi uskaltaa olla jotain mieltä yhteiskunnallisista asioista, sillä yritykset kuitenkin koostuvat ihmisistä.

Samujin vaatteiden valmistuspaikoissa on pyritty huolehtimaan eettisyydestä ja mahdollisuuksien mukaan myös ekologisuudesta. Kaikki muut vaatteet valmistetaan Euroopassa, mutta ekologiselle puuvillasarjalle ja farkuille parhat tekijät löytyvät Japanista. Samu-Jussi Kosken mukaan vastuu on suunnittelijoilla ja tekijöillä, sillä kuluttaja ei voi olla kaikesta selvillä.

Malliston suunnittelua Samu-Jussi Koski alkaa kankaista inspiroitumalla: "Kaikki alkaa siitä, että menen kangasmessuille ja inspiroidun niistä kankaista ja näen, mitä haluaisin tehdä. Sen jälkeen alan suunnitella, mitä tietyistä kankaista voisi tehdä. Teen luonnokset aluksi fiilistellen ja sitten tarkemmat työpiirustukset, jotka mallimestari valmistaa kaavoiksi. Kaavoista ommellaan malliompelimossa prototyypit. Tämän jälkeen vaatteisiin tehdään vielä halutut muutokset. Ja sitten se oikeastaankin onkin valmis se vaate."

Muotoilua ja vaatesuunnittelua Koski on opiskellut Lahden Muotoiluinstituutissa sekä Firenzen Polimodassa. Hakeminen muotialalle oli kuitenkin viimetinkaista sattuman kauppaa. Koski teki alunperin hakutehtäviä valokuvaukseen, järjesteli pääsykoekuvaukset hyvin, mutta unohti kehittää valokuvat ajoissa. Viimeisenä yönä kuvia ei enää voinut kehittää, joten Koski etsi hakuoppaasta nopeasti toisen linjan, jonka pääsykoetehtävät pystyi vielä yön aikana tekemään. Nuorena haaveissa oli myös näyttelijän työ ja Koski on nähty tv:ssä mm. Paula Norosen tomeran Sartsa-hahmon rinnalla hieman ujona Timppana. Työkemusta on kertynyt monipuolisesti pikaravintolasta, kaupunginteatterin avustajana ja nuorten tv-ohjelmista.

Samu-Jussi Kosken tavoitteena olisi voida myös itse työllistää enemmän ihmisiä. Nyt Samujissa työskentelee ihmisiä, joilla on vahva itsekunnioitus ja jotka haluavat tuoda kortensa kekoon. Yhdessä pallotellen syntyy uusia luovia ajatuksia. Samu-Jussi Koski haluaakin ajatella, että se mitä on ennen tehty ei riitä, vaan on mentävä aina yksi askel eteenpäin.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto