Hyppää pääsisältöön

Samu-Jussi Kosken vaatteissa on intuitio ajattelevista naisista

Samu-Jussi Koski kertoo suunnittelevansa vaatteita ajatteleville naisille. Sunnittelijan mukaan hyvä vaate saa ihmisen tuntemaan olonsa turvalliseksi, nostattaa kenties hieman itsetuntoakin, kestää aikaa, eikä sen tekemisessä ole tarvinnut sortaa ketään. Impulsiivisella ja lyhytjännitteisellä muotialalla Koski kertoo tärkeimmäksi työvälineekseen intuition.

Samu-Jussi Koski tuli muotipiireissä tunnetuksi Marimekon kautta, jossa hän aloitti Kirsti Paakkasen kaudella. Koski ehti olla talossa kaikkiaan kymmenen vuotta ja eteni harjoittelijasta vaatesuunnittelijaksi ja edelleen luovaksi johtajaksi. Oman tekemisen palo sai kuitenkin jättämään johtopestin vuoden jälkeen, ryhtymään yrittäjäksi ja perustamaan oman vaatemerkin Samujin.

Suuren talon jälkeen omalle merkille suunnittelu tuntui vapauttavalta. Samuji-merkin suunnitteluprosessi alkoi omien ystävien toiveista. Hyvät klassiset vaatteet on tehty niin täydellisesti kuin mahdollista. Yllättäen yksi inspiraation lähde kumpusi körttiläisyydestä ja Suomen historian vaiheista. Vaatteet ovat hiljaisella tavalla kauniita, eivät turhan prameilevia, mutta materiaalit ja tyyli on laadukasta ja aikaa kestävää.

Samu-Jussi Kosken mukaan myös yritysten pitäisi uskaltaa olla jotain mieltä yhteiskunnallisista asioista, sillä yritykset kuitenkin koostuvat ihmisistä.

Samujin vaatteiden valmistuspaikoissa on pyritty huolehtimaan eettisyydestä ja mahdollisuuksien mukaan myös ekologisuudesta. Kaikki muut vaatteet valmistetaan Euroopassa, mutta ekologiselle puuvillasarjalle ja farkuille parhat tekijät löytyvät Japanista. Samu-Jussi Kosken mukaan vastuu on suunnittelijoilla ja tekijöillä, sillä kuluttaja ei voi olla kaikesta selvillä.

Malliston suunnittelua Samu-Jussi Koski alkaa kankaista inspiroitumalla: "Kaikki alkaa siitä, että menen kangasmessuille ja inspiroidun niistä kankaista ja näen, mitä haluaisin tehdä. Sen jälkeen alan suunnitella, mitä tietyistä kankaista voisi tehdä. Teen luonnokset aluksi fiilistellen ja sitten tarkemmat työpiirustukset, jotka mallimestari valmistaa kaavoiksi. Kaavoista ommellaan malliompelimossa prototyypit. Tämän jälkeen vaatteisiin tehdään vielä halutut muutokset. Ja sitten se oikeastaankin onkin valmis se vaate."

Muotoilua ja vaatesuunnittelua Koski on opiskellut Lahden Muotoiluinstituutissa sekä Firenzen Polimodassa. Hakeminen muotialalle oli kuitenkin viimetinkaista sattuman kauppaa. Koski teki alunperin hakutehtäviä valokuvaukseen, järjesteli pääsykoekuvaukset hyvin, mutta unohti kehittää valokuvat ajoissa. Viimeisenä yönä kuvia ei enää voinut kehittää, joten Koski etsi hakuoppaasta nopeasti toisen linjan, jonka pääsykoetehtävät pystyi vielä yön aikana tekemään. Nuorena haaveissa oli myös näyttelijän työ ja Koski on nähty tv:ssä mm. Paula Norosen tomeran Sartsa-hahmon rinnalla hieman ujona Timppana. Työkemusta on kertynyt monipuolisesti pikaravintolasta, kaupunginteatterin avustajana ja nuorten tv-ohjelmista.

Samu-Jussi Kosken tavoitteena olisi voida myös itse työllistää enemmän ihmisiä. Nyt Samujissa työskentelee ihmisiä, joilla on vahva itsekunnioitus ja jotka haluavat tuoda kortensa kekoon. Yhdessä pallotellen syntyy uusia luovia ajatuksia. Samu-Jussi Koski haluaakin ajatella, että se mitä on ennen tehty ei riitä, vaan on mentävä aina yksi askel eteenpäin.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.