Hyppää pääsisältöön

Mallivaltio Irlannista tuli roskapankkimaa

EU:n menestystarinana pidetty Irlanti kaatui kiinteistökuplaan ja pankkien ahneuteen. Keväällä 2012 ihmeteltiin, onko maalla edessä selviytyminen vai Kreikan tie?

Tietolaatikko

Ohjelmaa on lyhennetty Gramex-suojatun musiikin käyttörajoitusten johdosta.

Kriisin juuret ovat 1990-luvun talousihmeessä. Irlanti veti puoleensa ulkomaisia sijoittajia ja vauraus kasvoi. Rakentamista ja muutakin yritystoimintaa tuettiin mittavin verohelpotuksin. "Vapautuneet varat päätyivät markkinoille, ja samaan aikaan Euroopan keskuspankki ajoi halvan lainarahan politiikkaa. Raha liikkui, ja se investoitiin kiinteistökeinotteluun. Kiinteistöjen ja maan hinnat nousivat", taloustutkija Michael Taft kuvailee.

Rahan halpuus johtui pitkälti Euroopan yhteisvaluutasta. Halpa raha ei kuitenkaan ollut pelkkä siunaus. "EKP:n matalan koron politiikka ei sopinut meille. Koska Irlannissa oli kiinteistökupla, korkotasoa olisi pitänyt muuttaa, kuten olisimme tehneetkin, jollemme kuuluisi euroalueeseen", toteaa Limerickin yliopiston professori Sheila Kilian. Kupla puhkesi vuonna 2008, kun USA:sta vyöryi liikkeelle kansainvälinen finanssikriisi. Irlannin talous kaatui kuin korttitalo kiinteistöhintojen romahtaessa.

Syyskuussa 2008 Irlannin hallitus teki maan taloushistorian suurimman päätöksen ja monien mielestä myös kohtalokkaimman virheen. Hallitus ilmoitti takaavansa kaikkien pankkien vastuut niiden velkojille, jos nämä ajautuvat maksukyvyttömiksi.
Pian tuli maksun aika, kun suurin osa pankeista kaatui. Pankkien tappiot olivat niin suuret, että takaajaksi ryhtynyt Irlannin valtio ei selviytynyt. Syksyllä 2010 Irlanti haki hätäapua EU:lta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta toisena euromaana Kreikan jälkeen.

”Päätös oli suuri virhe. Erityisesti se, että tuki ulotettiin myös Anglo-Irish Bankiin, joka ei ollut perinteinen pankki. Se keskittyi pitkälti vain kiinteistöbisnekseen. Sen olisi voinut antaa kaatua. Tukipäätöksen takia Irlannin velkataakka on nyt kestämätön”, Sheila Kilian sanoo.

Pankkien ja kiinteistösijoittajien konkurssiomaisuus – valmiit ja puolivalmiit hotellit, asuintalot ja kauppakeskukset – on sijoitettu roskapankkiin, joka tunnetaan nimellä NAMA. NAMA hallinnoi huikeata 70 miljardin euron varallisuutta ja on samalla maailman suurin kiinteistöyhtiö. Samasta syystä Irlantia kutsutaan usein roskapankkimaaksi.

EU:n komissio kehuu Irlantia – se on raakojen säästötoimien myötä ensimmäisenä kriisimaana nähnyt jo kasvun merkkejä. Mutta tilastot eivät näyttäydy ruusuisina tavallisille irlantilaiselle. Veronmaksajat kiristävät vyötä, ja työttömyys on hypännyt liki 15 prosenttiin.

”Tilanne on epäoikeudenmukainen. Tavallisten ihmisten on laskunsa ja lainansa lyhennettävä ja samaan aikaan pankkeja tuetaan. Ja hallitus sanoo, että veroja on nostettava jotta pankkeja voidaan tukea”, sanoo limerickiläinen Jim Hartnell.
Hartnell jäi työttömäksi kaksi vuotta sitten, kun tietokonejätti Dell sulki tehtaansa. Nyt lähihoitajan ja puutarhurin ammattitutkinnot suorittanut Hartnell suunnittelee muuttavansa jo toista kertaa ulkomaille – kuten tuhannet muutkin. Irlannista on tullut jälleen maastamuuttajien maa.

”Luennoillani käy jopa 500 opiskelijaa ja olen tehnyt kyselyjä. Kysyin, kuinka moni opiskelijoista on aika varma siitä, että joutuu opintojen jälkeen lähtemään maasta. 90 prosenttia nosti kätensä. Se on todella surullista”, sanoo Limerickin yliopiston taloustutkija Stephen Kinsella.

Teksti: Ulkolinjan toimitus ja Jukka Lindfors

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?