Hyppää pääsisältöön

Mallivaltio Irlannista tuli roskapankkimaa

EU:n menestystarinana pidetty Irlanti kaatui kiinteistökuplaan ja pankkien ahneuteen. Keväällä 2012 ihmeteltiin, onko maalla edessä selviytyminen vai Kreikan tie?

Kriisin juuret ovat 1990-luvun talousihmeessä. Irlanti veti puoleensa ulkomaisia sijoittajia ja vauraus kasvoi. Rakentamista ja muutakin yritystoimintaa tuettiin mittavin verohelpotuksin. "Vapautuneet varat päätyivät markkinoille, ja samaan aikaan Euroopan keskuspankki ajoi halvan lainarahan politiikkaa. Raha liikkui, ja se investoitiin kiinteistökeinotteluun. Kiinteistöjen ja maan hinnat nousivat", taloustutkija Michael Taft kuvailee.

Rahan halpuus johtui pitkälti Euroopan yhteisvaluutasta. Halpa raha ei kuitenkaan ollut pelkkä siunaus. "EKP:n matalan koron politiikka ei sopinut meille. Koska Irlannissa oli kiinteistökupla, korkotasoa olisi pitänyt muuttaa, kuten olisimme tehneetkin, jollemme kuuluisi euroalueeseen", toteaa Limerickin yliopiston professori Sheila Kilian. Kupla puhkesi vuonna 2008, kun USA:sta vyöryi liikkeelle kansainvälinen finanssikriisi. Irlannin talous kaatui kuin korttitalo kiinteistöhintojen romahtaessa.

Syyskuussa 2008 Irlannin hallitus teki maan taloushistorian suurimman päätöksen ja monien mielestä myös kohtalokkaimman virheen. Hallitus ilmoitti takaavansa kaikkien pankkien vastuut niiden velkojille, jos nämä ajautuvat maksukyvyttömiksi.
Pian tuli maksun aika, kun suurin osa pankeista kaatui. Pankkien tappiot olivat niin suuret, että takaajaksi ryhtynyt Irlannin valtio ei selviytynyt. Syksyllä 2010 Irlanti haki hätäapua EU:lta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta toisena euromaana Kreikan jälkeen.

”Päätös oli suuri virhe. Erityisesti se, että tuki ulotettiin myös Anglo-Irish Bankiin, joka ei ollut perinteinen pankki. Se keskittyi pitkälti vain kiinteistöbisnekseen. Sen olisi voinut antaa kaatua. Tukipäätöksen takia Irlannin velkataakka on nyt kestämätön”, Sheila Kilian sanoo.

Pankkien ja kiinteistösijoittajien konkurssiomaisuus – valmiit ja puolivalmiit hotellit, asuintalot ja kauppakeskukset – on sijoitettu roskapankkiin, joka tunnetaan nimellä NAMA. NAMA hallinnoi huikeata 70 miljardin euron varallisuutta ja on samalla maailman suurin kiinteistöyhtiö. Samasta syystä Irlantia kutsutaan usein roskapankkimaaksi.

EU:n komissio kehuu Irlantia – se on raakojen säästötoimien myötä ensimmäisenä kriisimaana nähnyt jo kasvun merkkejä. Mutta tilastot eivät näyttäydy ruusuisina tavallisille irlantilaiselle. Veronmaksajat kiristävät vyötä, ja työttömyys on hypännyt liki 15 prosenttiin.

”Tilanne on epäoikeudenmukainen. Tavallisten ihmisten on laskunsa ja lainansa lyhennettävä ja samaan aikaan pankkeja tuetaan. Ja hallitus sanoo, että veroja on nostettava jotta pankkeja voidaan tukea”, sanoo limerickiläinen Jim Hartnell.
Hartnell jäi työttömäksi kaksi vuotta sitten, kun tietokonejätti Dell sulki tehtaansa. Nyt lähihoitajan ja puutarhurin ammattitutkinnot suorittanut Hartnell suunnittelee muuttavansa jo toista kertaa ulkomaille – kuten tuhannet muutkin. Irlannista on tullut jälleen maastamuuttajien maa.

”Luennoillani käy jopa 500 opiskelijaa ja olen tehnyt kyselyjä. Kysyin, kuinka moni opiskelijoista on aika varma siitä, että joutuu opintojen jälkeen lähtemään maasta. 90 prosenttia nosti kätensä. Se on todella surullista”, sanoo Limerickin yliopiston taloustutkija Stephen Kinsella.

Teksti: Ulkolinjan toimitus ja Jukka Lindfors

Tietolaatikko

Ohjelmaa on lyhennetty Gramex-suojatun musiikin käyttörajoitusten johdosta.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Last Call! Remu & Hurriganesin viimeinen keikka

    ”Kun mä päätän, että Hurriganesia ei enää ole, sitä ei ole."

    ”Kun mä päätän, että Hurriganesia ei enää ole, sitä ei ole." Remu & Hurriganesin tarina päättyi viimeiseen keikkaan tammikuussa 2018.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.