Hyppää pääsisältöön

Mallivaltio Irlannista tuli roskapankkimaa

EU:n menestystarinana pidetty Irlanti kaatui kiinteistökuplaan ja pankkien ahneuteen. Keväällä 2012 ihmeteltiin, onko maalla edessä selviytyminen vai Kreikan tie?

Kriisin juuret ovat 1990-luvun talousihmeessä. Irlanti veti puoleensa ulkomaisia sijoittajia ja vauraus kasvoi. Rakentamista ja muutakin yritystoimintaa tuettiin mittavin verohelpotuksin. "Vapautuneet varat päätyivät markkinoille, ja samaan aikaan Euroopan keskuspankki ajoi halvan lainarahan politiikkaa. Raha liikkui, ja se investoitiin kiinteistökeinotteluun. Kiinteistöjen ja maan hinnat nousivat", taloustutkija Michael Taft kuvailee.

Rahan halpuus johtui pitkälti Euroopan yhteisvaluutasta. Halpa raha ei kuitenkaan ollut pelkkä siunaus. "EKP:n matalan koron politiikka ei sopinut meille. Koska Irlannissa oli kiinteistökupla, korkotasoa olisi pitänyt muuttaa, kuten olisimme tehneetkin, jollemme kuuluisi euroalueeseen", toteaa Limerickin yliopiston professori Sheila Kilian. Kupla puhkesi vuonna 2008, kun USA:sta vyöryi liikkeelle kansainvälinen finanssikriisi. Irlannin talous kaatui kuin korttitalo kiinteistöhintojen romahtaessa.

Syyskuussa 2008 Irlannin hallitus teki maan taloushistorian suurimman päätöksen ja monien mielestä myös kohtalokkaimman virheen. Hallitus ilmoitti takaavansa kaikkien pankkien vastuut niiden velkojille, jos nämä ajautuvat maksukyvyttömiksi.
Pian tuli maksun aika, kun suurin osa pankeista kaatui. Pankkien tappiot olivat niin suuret, että takaajaksi ryhtynyt Irlannin valtio ei selviytynyt. Syksyllä 2010 Irlanti haki hätäapua EU:lta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta toisena euromaana Kreikan jälkeen.

”Päätös oli suuri virhe. Erityisesti se, että tuki ulotettiin myös Anglo-Irish Bankiin, joka ei ollut perinteinen pankki. Se keskittyi pitkälti vain kiinteistöbisnekseen. Sen olisi voinut antaa kaatua. Tukipäätöksen takia Irlannin velkataakka on nyt kestämätön”, Sheila Kilian sanoo.

Pankkien ja kiinteistösijoittajien konkurssiomaisuus – valmiit ja puolivalmiit hotellit, asuintalot ja kauppakeskukset – on sijoitettu roskapankkiin, joka tunnetaan nimellä NAMA. NAMA hallinnoi huikeata 70 miljardin euron varallisuutta ja on samalla maailman suurin kiinteistöyhtiö. Samasta syystä Irlantia kutsutaan usein roskapankkimaaksi.

EU:n komissio kehuu Irlantia – se on raakojen säästötoimien myötä ensimmäisenä kriisimaana nähnyt jo kasvun merkkejä. Mutta tilastot eivät näyttäydy ruusuisina tavallisille irlantilaiselle. Veronmaksajat kiristävät vyötä, ja työttömyys on hypännyt liki 15 prosenttiin.

”Tilanne on epäoikeudenmukainen. Tavallisten ihmisten on laskunsa ja lainansa lyhennettävä ja samaan aikaan pankkeja tuetaan. Ja hallitus sanoo, että veroja on nostettava jotta pankkeja voidaan tukea”, sanoo limerickiläinen Jim Hartnell.
Hartnell jäi työttömäksi kaksi vuotta sitten, kun tietokonejätti Dell sulki tehtaansa. Nyt lähihoitajan ja puutarhurin ammattitutkinnot suorittanut Hartnell suunnittelee muuttavansa jo toista kertaa ulkomaille – kuten tuhannet muutkin. Irlannista on tullut jälleen maastamuuttajien maa.

”Luennoillani käy jopa 500 opiskelijaa ja olen tehnyt kyselyjä. Kysyin, kuinka moni opiskelijoista on aika varma siitä, että joutuu opintojen jälkeen lähtemään maasta. 90 prosenttia nosti kätensä. Se on todella surullista”, sanoo Limerickin yliopiston taloustutkija Stephen Kinsella.

Teksti: Ulkolinjan toimitus ja Jukka Lindfors

Tietolaatikko

Ohjelmaa on lyhennetty Gramex-suojatun musiikin käyttörajoitusten johdosta.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto