Hyppää pääsisältöön

Espanjan talousihme päättyi syöksykierteeseen

Vuonna 2011 Espanja yritti toipua rakennusboomin romahduksesta. Työttömyys oli Euroopan korkein, kansalaiset pahasti velkaantuneita ja valtionvelka jatkuvassa nousussa. Pankit horjuivat luottotappioiden vuoksi. Ja Espanjan kaatuminen tietäisi koko yhteisvaluutta euron loppua. Tähän oli johtanut holtiton tuhlaus.

Koko Eurooppa seurasi vuonna 2010 henkeään pidättäen, miten ensin Kreikka ja sitten Irlanti romahtivat ja pyysivät satojen miljardien apua talouksiensa pelastamiseksi. Tulisiko uusia maita, jotka kaatuvat eurooppalaisten veronmaksajien syliin: Portugali, ehkä myös Espanja?

Kaikki markkina-analyytikot olivat yhtä mieltä siitä, että Espanja olisi kaatuessaan liian suuri pelastettavaksi. Uskoa Espanjan talouteen horjutti se, ettei maa ollut toipunut muutaman vuoden takaisen rakennusboomin krapulasta. Miljoona asuntoa oli edelleen myymättä, ja niiden velat kaatuivat pankkien syliin. Työttömyys oli Euroopan korkein, ja varsinkin nuorisotyöttömyys oli pahimmilla alueilla, kuten eteläisessä Andalusiassa, lähes 60 prosenttia.

Espanjan nuorisolle kävi niin, että juhla päättyi, ennen kuin he ehtivät siihen mukaan. Rakennusalan opiskelijat valmistuivat suoraan työttömiksi. ”Enää ei voi sanoa, että on vaikea löytää töitä, sillä töitä ei nyt kerta kaikkiaan ole”, sanoo Reyes Fernandez, 24-vuotias vastavalmistunut arkkitehti Ulkolinja: Espanja – juhlan loppu -dokumentissa vuodelta 2011.

Jose Antonio Moreno aloitti rakennusalan opinnot boomin vuosina, mutta pikapuoliin valmistuva nuorukainen miettii jo lähtöä kotimaastaan. Kaiken huipuksi hänen isänsäkin irtisanottiin Ulkolinjan reportaasin kuvausten aikana. ”Tilanne on hämmentävä”, sanoo Jose Antonio. ”Isäni ei saa enää töitä, koska 54-vuotiaana hän on liian vanha, ja minä en tule saamaan töitä, koska olen liian nuori ja kokematon.”

”Espanjan valtionvelka on viime vuodet kasvanut nopeammin kuin yhdessäkään muussa EU-maassa, ja yksityinen velka on myös huolestuttavan korkea”, sanoo Emilio Ontiveros, yksi Espanjan tunnetuimmista ekonomisteista. Espanjan muutaman vuoden takainen talousihme maksettiin kokonaan velkarahalla. Ja Espanjan on hyvin vaikea saada velkaantumistaan kuriin niin kauan, kuin velkarahalla pitää maksaa Euroopan korkeimman työttömyyden kustannukset.

La Cuenta – kuka maksaa?

Espanjan kriisin syyllisenä on pidetty maan kiinteistökuplaa, mutta se ei syntynyt tyhjästä. Siihen tarvittiin poliitikkoja, jotka sulkivat korvansa maan keskuspankin varoituksilta.

Espanjan kupla oli suhteessa suurempi kuin missään muualla – suurempi kuin Yhdysvalloissa tai Irlannissa.

"Kun kupla on hyvin suuri, on myös huijaus hyvin suurta", sanoo pankkialan konsultti ja kirjailija Cesar Molinas Pertti Pesosen toimittamassa Ulkolinja: La Cuenta – kuka maksaa? -dokumentissa vuodelta 2012.

Kupla hyödytti puolueita, jotka jakoivat rakennusoikeuksia tiskin alta maksettavia komissioita vastaan. Rahanjako oli helppoa, koska puolueilla oli käytössään alueelliset säästökassat, joiden johtoelimet puolueet miehittivät omillaan.

Tulokset ovat katastrofaalisia. Maassa on 700 000 asuntoa, joissa ei ole koskaan asunut ketään. Yli viisikymmentä lentokenttää, joista neljä viidestä tuottaa tappiota. Monet on suljettu, ja osassa ei ole koskaan nähty yhtään lentokonetta. Silti eräänkin suljetun lentokentän johtaja saa joka kuukausi palkkansa. Johtaja myös kuluttaa rahaa mainontaan ja puoli miljoonaa euroa vuodessa haukkaan, jonka tarkoitus on pitää tarpeeton kiitorata tyhjänä pikkulinnuista.

On raitiovaunuja, jotka eivät liiku mihinkään, ja moottoriteitä, joilla ei ole autoja.

Korruptio kukoistaa

Korruptio on yleistä. Valenciaa hallitsevan oikeistolaisen kansanpuolueen kansanedustajista joka viides on syytteessä korruptiosta.

Espanjan itsehallintoalueet ovat velkaantuneet pahoin ja pyytävät apua keskushallinnolta Madridista.

Espanjan velkataakka, julkinen ja yksityinen velka yhteensä on 300 prosenttia bruttokansantuotteesta.

”Sitä ei pystytä maksamaan perinteisin keinoin", sanoo espanjalainen ekonomisti Emilio Ontiveros.

Espanjassa on moniportainen ja monimutkainen hallinto, joka on toiminut hyvin puolueiden kannalta. Hallinnon moniin portaisiin on ollut helppo luoda virkoja omille tukijoille ja kavereille.

Kansalaisten kannalta tulokset ovat olleet huonompia, sillä tuloksena on ollut kallis ja tehoton hallinto.

"Ja yleisen moraalin rapautuminen", sanoo Sevillan yliopiston professori Jose Manuel Cansino.

Kun ihmiset näkevät, miten julkinen hallinto tuhlaa heidän verorahojaan, niin se kannustaa veronkiertoon.

Teksti: Pertti Pesonen, Yle Ulkolinja

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.