Hyppää pääsisältöön

Espanjan talousihme päättyi syöksykierteeseen

Vuonna 2011 Espanja yritti toipua rakennusboomin romahduksesta. Työttömyys oli Euroopan korkein, kansalaiset pahasti velkaantuneita ja valtionvelka jatkuvassa nousussa. Pankit horjuivat luottotappioiden vuoksi. Ja Espanjan kaatuminen tietäisi koko yhteisvaluutta euron loppua. Tähän oli johtanut holtiton tuhlaus.

Koko Eurooppa seurasi vuonna 2010 henkeään pidättäen, miten ensin Kreikka ja sitten Irlanti romahtivat ja pyysivät satojen miljardien apua talouksiensa pelastamiseksi. Tulisiko uusia maita, jotka kaatuvat eurooppalaisten veronmaksajien syliin: Portugali, ehkä myös Espanja?

Kaikki markkina-analyytikot olivat yhtä mieltä siitä, että Espanja olisi kaatuessaan liian suuri pelastettavaksi. Uskoa Espanjan talouteen horjutti se, ettei maa ollut toipunut muutaman vuoden takaisen rakennusboomin krapulasta. Miljoona asuntoa oli edelleen myymättä, ja niiden velat kaatuivat pankkien syliin. Työttömyys oli Euroopan korkein, ja varsinkin nuorisotyöttömyys oli pahimmilla alueilla, kuten eteläisessä Andalusiassa, lähes 60 prosenttia.

Espanjan nuorisolle kävi niin, että juhla päättyi, ennen kuin he ehtivät siihen mukaan. Rakennusalan opiskelijat valmistuivat suoraan työttömiksi. ”Enää ei voi sanoa, että on vaikea löytää töitä, sillä töitä ei nyt kerta kaikkiaan ole”, sanoo Reyes Fernandez, 24-vuotias vastavalmistunut arkkitehti Ulkolinja: Espanja – juhlan loppu -dokumentissa vuodelta 2011.

Jose Antonio Moreno aloitti rakennusalan opinnot boomin vuosina, mutta pikapuoliin valmistuva nuorukainen miettii jo lähtöä kotimaastaan. Kaiken huipuksi hänen isänsäkin irtisanottiin Ulkolinjan reportaasin kuvausten aikana. ”Tilanne on hämmentävä”, sanoo Jose Antonio. ”Isäni ei saa enää töitä, koska 54-vuotiaana hän on liian vanha, ja minä en tule saamaan töitä, koska olen liian nuori ja kokematon.”

”Espanjan valtionvelka on viime vuodet kasvanut nopeammin kuin yhdessäkään muussa EU-maassa, ja yksityinen velka on myös huolestuttavan korkea”, sanoo Emilio Ontiveros, yksi Espanjan tunnetuimmista ekonomisteista. Espanjan muutaman vuoden takainen talousihme maksettiin kokonaan velkarahalla. Ja Espanjan on hyvin vaikea saada velkaantumistaan kuriin niin kauan, kuin velkarahalla pitää maksaa Euroopan korkeimman työttömyyden kustannukset.

La Cuenta – kuka maksaa?

Espanjan kriisin syyllisenä on pidetty maan kiinteistökuplaa, mutta se ei syntynyt tyhjästä. Siihen tarvittiin poliitikkoja, jotka sulkivat korvansa maan keskuspankin varoituksilta.

Espanjan kupla oli suhteessa suurempi kuin missään muualla – suurempi kuin Yhdysvalloissa tai Irlannissa.

"Kun kupla on hyvin suuri, on myös huijaus hyvin suurta", sanoo pankkialan konsultti ja kirjailija Cesar Molinas Pertti Pesosen toimittamassa Ulkolinja: La Cuenta – kuka maksaa? -dokumentissa vuodelta 2012.

Kupla hyödytti puolueita, jotka jakoivat rakennusoikeuksia tiskin alta maksettavia komissioita vastaan. Rahanjako oli helppoa, koska puolueilla oli käytössään alueelliset säästökassat, joiden johtoelimet puolueet miehittivät omillaan.

Tulokset ovat katastrofaalisia. Maassa on 700 000 asuntoa, joissa ei ole koskaan asunut ketään. Yli viisikymmentä lentokenttää, joista neljä viidestä tuottaa tappiota. Monet on suljettu, ja osassa ei ole koskaan nähty yhtään lentokonetta. Silti eräänkin suljetun lentokentän johtaja saa joka kuukausi palkkansa. Johtaja myös kuluttaa rahaa mainontaan ja puoli miljoonaa euroa vuodessa haukkaan, jonka tarkoitus on pitää tarpeeton kiitorata tyhjänä pikkulinnuista.

On raitiovaunuja, jotka eivät liiku mihinkään, ja moottoriteitä, joilla ei ole autoja.

Korruptio kukoistaa

Korruptio on yleistä. Valenciaa hallitsevan oikeistolaisen kansanpuolueen kansanedustajista joka viides on syytteessä korruptiosta.

Espanjan itsehallintoalueet ovat velkaantuneet pahoin ja pyytävät apua keskushallinnolta Madridista.

Espanjan velkataakka, julkinen ja yksityinen velka yhteensä on 300 prosenttia bruttokansantuotteesta.

”Sitä ei pystytä maksamaan perinteisin keinoin", sanoo espanjalainen ekonomisti Emilio Ontiveros.

Espanjassa on moniportainen ja monimutkainen hallinto, joka on toiminut hyvin puolueiden kannalta. Hallinnon moniin portaisiin on ollut helppo luoda virkoja omille tukijoille ja kavereille.

Kansalaisten kannalta tulokset ovat olleet huonompia, sillä tuloksena on ollut kallis ja tehoton hallinto.

"Ja yleisen moraalin rapautuminen", sanoo Sevillan yliopiston professori Jose Manuel Cansino.

Kun ihmiset näkevät, miten julkinen hallinto tuhlaa heidän verorahojaan, niin se kannustaa veronkiertoon.

Teksti: Pertti Pesonen, Yle Ulkolinja

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto