Hyppää pääsisältöön

"Wau!" sanoi Suvi Turunen Kalevi Ahon thereminkonsertosta

Suvi Turunen. KUVA Laila Kangas / Yle.

Suvi Turunen kuuntelee systemaattisesti Yle Radio 1:n konserttitarjontaa Areenasta. Haaviin tarttuu monenlaista, mutta Lapin kamariorkesterin konsertti, jossa kuultiin kantaesityksenä Kalevi Ahon uusi thereminkonsertto Kahdeksan vuodenaikaa, piti kuunnella heti kahdesti. Konsertti kirvoitti myös kapellimestari Sasha Mäkilän ja säveltäjä Ahon itsensä keskustelemaan Yle Klassisen Facebookissa thereminin soiton historiasta ja soittotekniikoista.

Theremin luo aavemaisen tunnelman, joka sopii syksyyn

"Kalevi Ahon thereminkonserton kuuntelu herätti hyviä tuntemuksia. Se oli ihan wau-kokemus. Theremin luo aavemaisen tunnelman. Se tunnelma sopii hyvin syksyyn", Suvi kuvailee.

"Theremin on tuttu soitin avopuolisoni kautta, joka soittaa yhtyeessä, joka on keskittynyt 70-luvun analogisyntetisaattoreihin. Heidän soittimistoonsa kuuluu myös theremin. Olen nauttinut useista hyvinkin meditatiivisista 'pulputus'-konserteista, joita heidän yhtyeensä Siniaalto on tarjonnut."

"Aluksi kuuntelin konsertista vain Ahon thereminkonserton, mutta toisella kuuntelukerralla keskityin myös muihin konsertin kappaleisiin." (Tauno Marttinen: Voces intimae. Richard M. Willis: Colloguy. Jean Sibelius/sov. Pekka Helasvuo: Voces intimae op. 56)

"Kuuntelin konsertin kahteen kertaan, koska siinä oli niin hyvä sisältö, jotenkin herättävä. Huomio kiinnittyy usein Karoliina Vesan tekemiin ohjelmiin, koska niihin liittyy nykymusiikki. Se kiinnostaa, mm. törmäsin Veli-Matti Puumalaan. Näistä Karoliina Vesan ohjelmista löytyy usein erilaisempaa kuunneltavaa."

Suosittelen tätä kenelle tahansa kolmekymppiselle

"Ahon konserttoon törmäsin vähän sattumalta, koska kuuntelen ja etsin kaikkea mahdollista. Voin suositella tätä erityisesti kaikille muusikkoystävilleni, olipa sitten kyseessä etnomuusikko tai minkä musiikin tahansa tekijä."

"Mutta voin kyllä suositella tätä kenelle tahansa kolmekymppiselle, sillä minusta tätä musiikkia on helppo lähestyä."

Syväluotaus thereminin soittotekniikoihin

Kun Lapin kamariorkesterin konsertti oli kuunneltavissa Areenassa, kuunteli sen myös kapellimestari Sasha Mäkilä. Hänen korvaansa tarttui konsertin juonto, jossa kerrottiin konsertin solistin, thereministi Carolina Eyckin sormitustekniikasta.

Säveltäjä Kalevi Aho vastasi Sasha Mäkilän kommenttiin Yle Klassisen musiikin Facebookissa, ja tästä keskustelusta kehkeytyikin mainio syväsukellus tämän harvoin kuullun soittimen soittotekniikan historiaan.

Tässä keskustelu kokonaisuudessaan:

Sasha Mäkilä.Sasha Mäkilä (19. lokakuuta kello 21:53)
Hieno teos ja hieno soittaja, mutta miksi YLE levittää aivan väärää tietoa siitä että illan solisti olisi ilmasormitustekniikan keksijä? Ilmasormitus on ollut taitavien soittajien tekniikka jo 30-luvulta lähtien ja sen keksijänä pidetään Clara Rockmorea (1911-1998).


Sasha Mäkilä.Sasha Mäkilä (19. lokakuuta kello 21:54)
Ilmasormitus hyvin nähtävissä tässä Lydia Kavinan esityksessä:

Kalevi Aho.Kalevi Aho (19. lokakuuta kello 22:59)
Ilmasormitus on todella keksitty jo ajat sitten, mutta Carolina Eyck, joka on lapsena ottanut tunteja myös Lydia Kavinalta, on kehittänyt sitä vielä eteenpäin, pidemmälle, ja kirjoittanut jopa oppikirjankin thereminin soitosta.


Sasha Mäkilä.Sasha Mäkilä (19. lokakuuta kello 23:06)
Konsertin juonto antoi ymmärtää että Carolina olisi kehittänyt koko tekniikan, mikä särähti pahasti vanhan theremin-entusiastin korvaan. Myös Clara Rockmore on aikoinaan kirjoittanut theremininsoiton metodin, ja paljon muitakin kirjoja on markkinoilla. Kun kuuntelee Rockmoren ja Kavinan esityksiä on vaikea uskoa että thereminin soittotekniikkaa voisi varsinaisesti viedä pidemmälle itse soitinta muuttamatta - mikä pätee myös esimerkiksi viulunsoittoon! Metodeja voi aina kirjoittaa mutta uudet metodit lähinnä vain valaisevat samaa asiaa eri näkökulmista.

Sasha Mäkilä.Sasha Mäkilä (19. lokakuuta kello 23:17)
Tässä vielä tyylinäyte Clara Rockmorelta:

Kalevi Aho.Kalevi Aho (19. lokakuuta kello 23:34)
Rockmore oli hieno thereministi, kuten on Lydia Kavinakin. Carolina Eyckin tekniikka eroaa Rockmoresta siinä että hänellä sormet ovat enemmän hajallaan, ja käden ollessa tietyllä perusetäisyydellä hän voi soittaa ilmasormittamalla oktaavin laajuisia asteikkoja. Tällä tavalla hän pyrkii eliminoimaan glissandot mahdollisimman täydellisesti. Mutta tämä menee jo tekniseksi saivarteluksi. Theremin tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseeen soittimen käsittelytapaan, ja ennen kaikkea se on instrumentti, joka edellyttää hyvältä soittajalta poikkeuksellisesta sävelkorvaa ja musikaalisuutta.

Sasha Mäkilä.Sasha Mäkilä (20. lokakuuta kello 0:25)
Thereminissähän soittimen mensuuri voidaan säätää soittajan kättä vastaavaksi, joten lienee joka soittajan yksilöllinen valinta kuinka suuri intervalli halutaan yhden käden sormilla soittaa yhdessä asemassa. Asia ei ole kummempi kuin se, että isokätinen viulisti voi soittaa vähemmillä asemanvaihdoilla kuin pienikätinen. Mitä glissandoihin tulee, theremin on sen aikakauden lapsi jolloin glissando oli yleinen jousisoitinten ilmaisukeino - uskon että Rockmoren ja Kavinan tyylissä on kysymys enemmän tästä kuin siitä että he eivät pystyisi glissandoitta soittamaan. Meni saivarteluksi, mutta sanon vielä kuitenkin sen, että kappaleesi oli hieno ja "thereministinen" - ei siis matkinut minkään muun soittimen ilmaisua - ja siksi nautittavampi kuunnella kuin esim. nuo Rockmoren sovitukset.

Teksti & Suvin kuvat Laila Kangas

Julkaistu 23.10.2012

  • Kapellimestari Juha Kangas on Kokkolan musiikkielämän rakentaja – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 27. marraskuuta!

    Kun kapellimestari Juha Kangas palasi viuluopintojen jälkeen Helsingistä takaisin Keski-Pohjanmaalle, hän ryhtyi Kokkolassa viuluopettajan työn ohessa Keski-Pohjanmaan musiikkiopiston oppilasorkesterin kapellimestariksi. Työskentely lapsiorkesterin kanssa oli alusta pitäen tavoitteellista ja johti lopulta Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin syntymiseen ja orkesteritoiminnan vakiintumiseen Kokkolassa.

  • Kaari-ensemble koostaa taidokasta audiomosaiikkia

    Kaari-ensemble koostaa taidokasta audiomosaiikkia

    Saara Aittakummun ja Laura Salovaaran vuonna 2008 perustama sopraano- ja alttolaulajista koostuva Kaari-ensemble jatkaa tasaista kehittymistään. Salovaara vastaa ensemblen kuorosoinnin kehittämisestä ja kuoronjohtaja Aittakumpu jakaa aikansa muun muassa Polyteknikkojen Kuoron, Kamarikuoro Kampin Laulun ja mieskuoro Valkian kesken.

  • Anna Clyne jatkaa orkesterimusiikissaan elektroakustisten teostensa äänimaailmaa

    Anna Clyne jatkaa orkesterimusiikissaan elektroakustisten te

    Isobritannialainen säveltäjä Anna Clyne tuli ensin tutuksi etenkin elektroakustisen musiikin tekijänä, mutta on sittemmin päässyt näyttämään kyntensä myös orkesterimusiikin alueella. Uusin julkaisu tehnyt tuloaan jo kauan. Käytännössä se on kooste Clynen teosten orkesteritaltioinneista vajaan kymmenen vuoden ajanjaksolta neljän eri kapellimestarin johtamana.