Hyppää pääsisältöön

Entinen metsuri tahtoo tasata tilit luonnon kanssa

Eläkeläismies ja entinen metsuri Heimo Hakkarainen haluaa tehdä sovinnon luonnon kanssa. Siispä hän istuttaa ja kasvattaa yhtä monta puuta kuin on elämänsä aikana kaatanutkin. Mies ei halua luonnolle yhtään ylimääräistä kuormitusta – ei edes omaa ruumistaan.

Heimo Hakkarainen on kärsinyt selkäkivuista 55-vuotiaasta lähtien, jolloin hän myös jäi eläkkeelle metsurin hommista. Selkäkipujen alettua heinäveteläinen päätti "jäädä paikoilleen", mutta käytännössä se tarkoitti yhteisen yrityksen perustamista vaimon kanssa.

Tosi tarinan dokumentissa mies puhuu työstään luonnon parissa sekä punaiseen kallistuvasta poliittisesta vakaumuksestaan.

Pikkuruisella jakkaralla kuusen taimien istuttaminen sopii selkävaivaiselle miehelle mainiosti. Puiden lisäksi Hakkarainen kasvattaa muun muassa salaattia, vihanneksia ja rapuja, joille hän kerää joka syksy lakastuneita lepän lehtiä syötäviksi.

Hakkarainen on ottanut lääkärin neuvosta vaarin ja huomannut, että talviuinti friskaa päätä ja niskaa. Uimisen rinnalla mies saunoo. Sauna on muutenkin kuin pyhä paikka miehelle, sillä hän on syntynyt saunassa.

Kuolemaakin Hakkarainen on ajatellut. Koska hän ei halua ruumistaan kuormittamaan pohjavesiä, hän on 80-luvulla tehnyt ruumiinluovutussopimuksen Kuopion yliopiston anatomian laitoksen kanssa.

"Ajatus on, että tämä ruumis joutaa hyötykäyttöön, kun mä lakkaan sitä tarvittemasta, eli yliopiston väki voi tätä tutkiskella ja suorittaa polttohautauksen."

Teksti: Sonja Fogelholm

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto