Hyppää pääsisältöön

Raakamaito – suuri nautinto vai iso riski?

Suomessa on 1950-luvulta lähtien totuttu käyttämään pääasiassa meijereissä käsiteltyä pastöroitua ja homogenoitua maitoa. Varsinais-suomalaiselta maatilalta lähtöisin oleva käsittelemätön raakamaito aiheutti kesällä 2011 vakavia EHEC-infektioita pikkulapsilla. Kohusta huolimatta luonnollinen raakamaito kiinnostaa nyt kuluttajia ja suoraan maatiloilta noudettavalla tinkimaidolla on uskolliset ystävänsä.

Maito pilaantuu herkästi, sillä siinä bakteerit lisääntyvät helposti. Tämän estämiseksi kuluttajille kauppaan tuleva maito pastöroidaan eli kuumennetaan vähintään 72 asteeseen 15 sekunnin ajaksi. Käsittely tuhoaa useimmat tauteja aiheuttavat mikrobit. Menetelmä kehitettiin tautien, erityisesti tuberkuloosin, taltuttamiseksi mutta samalla se parantaa maidon säilyvyyttä.

Raakamaitoa, eli kuluttajan omaan astiaan annosteltavaa tinkimaitoa, ei käsitellä. Siihen ei lisätä eikä siitä poisteta mitään, maidon saa ainoastaan jäähdyttää.

Pöytyäläinen Hannele Puisto hakee säännöllisesti tinkimaitoa Isontuvan maitotilalta.

YLE Akuutti
– Olen pitkään haaveillut mahdollisimman luonnonmukaisesta ravinnosta. Tinkimaito on ihan aitoa luonnontuotetta. Juon maitokahvia ja teen juustoja jonkun verran. Aamupuuro..oi se on niin hyvää, kun keittää oikeasta maidosta! Tykkään käyttää oikeaa maitoa, vakuuttaa Puisto.

Maailman parhainta maitoa

Suomalaisen maidon laatu on maailman huippua. Myös Pöytyän Karinaisissa sijaitsevan Isontuvan maitotilan maito kuuluu parhaaseen E-luokkaan. Samaan, johon lukeutuu noin 94 prosenttia meijereihin toimitetusta suomalaisesta maidosta.

Isontuvan emäntä Elina Lamminmäki annostelee Hannele Puiston astiaan tinkimaitoa suoraan tilasäiliöstä, jonka lämpötila pidetään noin +3 asteessa.

– Meijeri ottaa tarkat analyysit maidosta ja tilasäiliökohtaisesti noin 2 - 4 kertaa kuukaudessa. Antibioottijäämät tutkitaan jokaiselta noutokerralta, antibioottimaitoa ei saa missään nimessä joutua tilasäiliöön. Sen lisäksi itse seuraan ns. solutestillä tankkimaidon solupitoisuutta. Siitä löydän heti, jos jollain lehmällä on utaretulehdus ja se erittää huonolaatuista maitoa. Tiedän sitten karsia sellaiset pois, kuvailee Elina maidon laadun omaseurantaa.

YLE AkuuttiEnnen lypsyä lehmien utareista puhdistetaan lika huolellisesti pois.

– Nyt näillä on erittäin paljon savea utareissa, koska juomapaikka on sateiden jälkeen märkä. Katsotaan huolellisesti, että joka paikka tulee puhtaaksi. Lisäksi otetaan vielä alkusuihkeet ja katsotaan, että maito on hyvälaatuista, ettei ole tullut utaretulehdusta tai muuta, Elina kertoo.

Laadukkaassa raakamaidossakin vaaransa

Suomessa eläintautitilanne on erinomainen eli vakavia zoonooseja ei tavata ja myös maitotilojen hygieniakäytäntö on korkeatasoista. Hygieniasta huolimatta hyvälaatuisessakin pastöroimattomassa raakamaidossa saattaa esiintyä ihmiselle tauteja aiheuttavia bakteereita kuten EHEC-, kampylo-, Listeria monocytogenes- ja salmonellabakteereita. Esimerkiksi EHEC-bakteeritartunta voi johtaa vakavaan munuaisten toimintahäiriöön.

Maidon laadun seuranta palvelee nykyisellään etusijassa meijereiden tarpeita. Useimmiten suomalaiset maitoalan laitokset joka tapauksessa pastöroivat maidon, jota käyttävät tuotteidensa raaka-aineena. Raakamaitoon ei välttämättä kohdistu tarkkoja patogeenitutkimuksia.

Allergiaoireet kuriin raakamaidolla

YLE AkuuttiRaakamaidolla on riskeistä huolimatta pieni mutta innokas käyttäjäkunta, joka haluaa ruokapöytäänsä mahdollisimman luonnonmukaista raakamaitoa. Osa tinkimaidon käyttäjistä kertoo raakamaidon pitävän vaikeat allergiaoireet ja laktoosin aiheuttamat vaivat kurissa. Isontuvan tilalta tuodaan pieniä määriä tilamaitoa myyntiin turkulaiseen lähiruokakauppaan.

– Joka viikko tulee uusia ihmisiä, jotka kysyvät, saako sitä meiltä, milloin saa ja pitääkö tilata, kertoo Ruokakauppa Finskan myymälävastaava Anniina Lindqvist.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira julkaisi heinäkuussa raakamaidon biologisia riskejä koskevan selvityksen. Tavoitteena on mm. kehittää tautia aiheuttavien bakteerien seurantaa raakamaitoa myyvillä tiloilla.

YLE Akuutti
– Raakamaito on käsittelemätöntä maitoa, johon ei ole kohdistunut mitään mikrobeja vähentävää tai tappavaa, esimerkiksi kuumennuskäsittelyä. Sen tähden siinä voi olla navettaympäristöstä, lypsytapahtumasta, navetan työntekijöistä tai itse lypsyeläimestä lähtöisin olevia mikrobeita, jotka sitten päätyvät myös kuluttajalle. Nämä mikrobit eivät tietenkään haise eivätkä maistu eikä niitä näe, minkä takia se riski on olemassa, kuvailee erikoistutkija Pirkko Tuominen Eviran riskinarvioinnin tutkimusyksiköstä.

Muista kylmäketju!

Koska kuluttajat ovat tottuneet jo vuosikymmeniä käyttämään pastöroitua maitoa, on raakamaidon nauttiminen yhtä aikaa sekä ikivanha että uusi ilmiö. Raakamaidon käyttötaito on monilta ehtinyt jo katketa.

Esimerkiksi jo vähäinen määrä maidossa olevia listeriabakteereita saattaa lisääntyä jääkaappioloissa muutamassa päivässä pitoisuudeksi, joka voi aiheuttaa sairastumisen.

YLE AkuuttiRiskejä voi omalla toiminnallaan minimoida. Kylmäketjun säilyminen maatilalta kotijääkaappiin ja juomalasiin asti on oleellisen tärkeää. Nyrkkisääntönä on, että jo kaksi tuntia huoneenlämmössä käynnistää maidossa haitallisia prosesseja. Raakamaidon kuumentaminen ruuanlaitossa tuhoaa bakteereita.

– Osta raakamaitoa mieluummin vähän ja usein kuin paljon ja harvoin. Tällä tavalla saadaan säilytysajat lyhyiksi. Pidä huolta kylmäketjusta. Sekä kuljetuksen että kotona säilyttämisen aikana maito pitää pitää kylmässä ja asioiden pitää olla puhtaat. Pidä huolta, että tarjoillessasi raakamaitoa nauttijat tietävät, että kyseessä on raakamaito. Ei pidä loukkaantua, jos vieras kieltäytyy juomasta, evästää Pirkko Tuominen tinkimaitoon mieltyneitä.

Tinkimaitoa omalla riskillä

Sekä Evira että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelevat, että raakamaitoa eivät nauttisi riskiryhmiin kuuluvat kuten pikkulapset, vanhukset, raskaana olevat tai vakavia perussairauksia sairastavat.

YLE AkuuttiTällä hetkellä Suomessa saa voimassa olevan elintarvikelain mukaan myydä raakamaitoa suoraan tilalta kuluttajalle 2500 litraa vuodessa. Pirkko Tuominen ei itse usko raakamaidon myynnin kieltoon vaan toivoo, että kuluttajat olisivat entistä tietoisempia raakamaidon mahdollisista riskitekijöistä.

Hannele Puisto tietää nauttivansa tinkimaitoa omalla riskillään.

– Onhan se aina, totta kai! Mutta se on minun valintani ja haluan siitä pitää kiinni. Aina kun vain mahdollista, niin aina haen, vakuuttaa Puisto.

Lähteet:

  • Suomessa tuotetun raakamaidon biologiset vaarat, raportti (19.7.2012). Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
  • Usein kysyttyä tinkimaidosta, Evira
  • Evira.fi
  • thl.fi

Asiantuntija: PIRKKO TUOMINEN, erikoistutkija, riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Toimittaja: LEA FROLOFF

Lisää ohjelmasta

Nainen ja mies seisovat selät vastakkain, taustalla mitta-asteikkoa symboloivaa grafiikkaa.
Nainen ja mies seisovat selät vastakkain, taustalla mitta-asteikkoa symboloivaa grafiikkaa. Kuva: Yle / Seera Rytkölä Akuutti,Pituuskasvu
Nainen kurkistaa peiton alta.
Nainen kurkistaa peiton alta. Kuva: Unsplash uni (biologiset ilmiöt),nukkuminen