Hyppää pääsisältöön

Hyvinvointivaltion alasajo alkoi, kun sosialismi romahti

Vuosikymmenien ajan hyvinvointivaltio suojeli länsimaisten yhteiskuntien eliittiä joukkotyöttömyyden pitkän tähtäimen vaikutuksilta — epidemioilta, rikollisuudelta, muuttoliikkeiltä ja vallankumoukselta. Sosialismin kaatuessa romahti myös rikkaiden halukkuus jakaa verorahoja köyhemmille, sanoo Arvo Tuominen dokumentissaan.

Hyvinvointivaltio syntyi, kun kommunistinen aate ja sosialistinen leiri pakottivat kapitalismin uudistumaan. Kapitalismi inhimillistyi, puhuttiin sosiaalisesta markkinataloudesta ja yhteiskunnallisesta solidaarisuudesta, jota toteutettiin tulonsiirroilla rikkailta köyhille. Hyvinvointivaltio oli ennaltaehkäisevä vastalääke kapinoille ja lisäsi samalla kansalaisten kulutuskysyntää.

Uusliberalismi marssi esiin, kun hyvinvointivaltio ja kommunistileiri ajautuivat pysähtyneisyyden tilaan. Sosialistimaiden kansalaiset tavallaan lunastivat vuosikymmenien aikaisilla kärsimyksillä hyvinvoinnin länsimaisille tovereilleen. On tullut takaisinmaksun aika, kun työpaikat siirtyvät Viroon, Venäjälle ja Kiinaan.

Liikkuvuus, monikulttuurisuus ja tuloerojen kasvu heikentävät halua pitää yllä hyvinvointivaltiota. Varakkaat eivät halua, että verorahat valuvat köyhemmille.

Suomalainen eliitti menetti halunsa hyvinvointivaltion ylläpitämiseen sosialismin kaaduttua. Suomessa progressiivisesta verotuksesta on siirrytty miltei tasaveroon, Tuominen toteaa. Ratkaiseva muutos tapahtui Esko Ahon pääministerikaudella, kun pääomatulojen verotus muutettiin ansiotulojen verotusta keveämmäksi. Samaan aikaan tulivat kaupunkien katukuvaan leipäjonot.

Onko hyvinvointivaltio hurmos, helvetti vai aikansa elänyt instituutio? Aiheeseen tuovat oman näkökulmansa professori Abram de Swaan Amsterdamin yliopistosta, professori Vesa Puuronen Lapin yliopistosta, toimitusjohtaja Teemu Lehtinen Veronmaksajain Keskusliitosta, isä George Kuhn New Yorkista ja professori Ian Holliday Hongkongin yliopistosta.

Teksti: Yle Asiaohjelmat & Jukka Lindfors

Dokumenttia on hieman lyhennetty musiikin tekijönoikeusrajoitusten johdosta..

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto