Hyppää pääsisältöön

Hyvinvointivaltion alasajo alkoi, kun sosialismi romahti

Vuosikymmenien ajan hyvinvointivaltio suojeli länsimaisten yhteiskuntien eliittiä joukkotyöttömyyden pitkän tähtäimen vaikutuksilta — epidemioilta, rikollisuudelta, muuttoliikkeiltä ja vallankumoukselta. Sosialismin kaatuessa romahti myös rikkaiden halukkuus jakaa verorahoja köyhemmille, sanoo Arvo Tuominen dokumentissaan.

Hyvinvointivaltio syntyi, kun kommunistinen aate ja sosialistinen leiri pakottivat kapitalismin uudistumaan. Kapitalismi inhimillistyi, puhuttiin sosiaalisesta markkinataloudesta ja yhteiskunnallisesta solidaarisuudesta, jota toteutettiin tulonsiirroilla rikkailta köyhille. Hyvinvointivaltio oli ennaltaehkäisevä vastalääke kapinoille ja lisäsi samalla kansalaisten kulutuskysyntää.

Uusliberalismi marssi esiin, kun hyvinvointivaltio ja kommunistileiri ajautuivat pysähtyneisyyden tilaan. Sosialistimaiden kansalaiset tavallaan lunastivat vuosikymmenien aikaisilla kärsimyksillä hyvinvoinnin länsimaisille tovereilleen. On tullut takaisinmaksun aika, kun työpaikat siirtyvät Viroon, Venäjälle ja Kiinaan.

Liikkuvuus, monikulttuurisuus ja tuloerojen kasvu heikentävät halua pitää yllä hyvinvointivaltiota. Varakkaat eivät halua, että verorahat valuvat köyhemmille.

Suomalainen eliitti menetti halunsa hyvinvointivaltion ylläpitämiseen sosialismin kaaduttua. Suomessa progressiivisesta verotuksesta on siirrytty miltei tasaveroon, Tuominen toteaa. Ratkaiseva muutos tapahtui Esko Ahon pääministerikaudella, kun pääomatulojen verotus muutettiin ansiotulojen verotusta keveämmäksi. Samaan aikaan tulivat kaupunkien katukuvaan leipäjonot.

Onko hyvinvointivaltio hurmos, helvetti vai aikansa elänyt instituutio? Aiheeseen tuovat oman näkökulmansa professori Abram de Swaan Amsterdamin yliopistosta, professori Vesa Puuronen Lapin yliopistosta, toimitusjohtaja Teemu Lehtinen Veronmaksajain Keskusliitosta, isä George Kuhn New Yorkista ja professori Ian Holliday Hongkongin yliopistosta.

Teksti: Yle Asiaohjelmat & Jukka Lindfors

Dokumenttia on hieman lyhennetty musiikin tekijönoikeusrajoitusten johdosta..

Kommentit
  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.

  • Trunsön Ulla – kalastajaelämää sähköttömässä ulkosaaristossa

    Dokumentti sopeutumisesta 80-luvun saaristolaiselämään.

    Anna-Maija Eräkankaan ohjaama Trunsön Ulla on 1980-luvun puoliväliin sijoittuva aikalaisdokumentti nuoren kaupunkilaispariskunnan sopeutumisesta eristäytyneeseen saaristolaiselämään ja suppeisiin elinkeinomahdollisuuksiin.

  • Majakka – tarinoita Suomen kaukaisimmalta luodolta

    Lyhytdokumentti Majakka kertoo Märketin majakanvartijasta.

    Hurmaava Ragnar Eriksson kertoo 21-vuotisesta taipaleestaan Märketin majakanvartijana kaukaisella pikkuluodolla keskellä Ahvenanmerta. Heikki Aarvan ja Matti Ijäksen ohjaama lyhytdokumentti valmistui 1976 – vuonna, jona Märket oli viimeisen kerran miehitettynä.

  • Yle Elävän arkiston perustaja Reijo Perälä siirtyy Elävään arkistoon

    Ohjelmapäällikkö Reijo Perälän läksiäishaastattelu 2018

    Yle Elävän arkiston ohjelmapäällikkö Reijo Perälä on itsekin kuin perustamansa palvelu: eilisen elävästi muistava ja aineistot kiinnostavalla tavalla avaava arkistohelmi. Eläkkeelle siirtymisen korvalla kesällä 2018 Perälää haastateltiin Elävän arkiston vaiheista sekä hänen omasta väitöstyöstään Lapuan liike ja sanan mahti. Nämä haastattelut siirtyvät osaksi Elävää arkistoa.

  • Musta hurmio – kolmiodraama epätoivon saarella

    Tapio Suominen ohjasi kuvauksen kielletystä rakkaudesta.

    Pieni, eristynyt, toisiaan tarkkaileva yhteisö, jonka pinnan alla kuohuu. Pitkiä, kaipaavia katseita, jotka puhuvat paljon. Harmonian illuusio räjähtää, kun saarelle saapuu puutarhuri Joel (Markku Toikka), jonka taustat ovat hämärän peitossa. Vuonna 1984 ilmestynyt Musta hurmio perustuu Toivo Pekkasen samannimiseen romaaniin vuodelta 1939.