Hyppää pääsisältöön

Hyvinvointivaltion alasajo alkoi, kun sosialismi romahti

Vuosikymmenien ajan hyvinvointivaltio suojeli länsimaisten yhteiskuntien eliittiä joukkotyöttömyyden pitkän tähtäimen vaikutuksilta — epidemioilta, rikollisuudelta, muuttoliikkeiltä ja vallankumoukselta. Sosialismin kaatuessa romahti myös rikkaiden halukkuus jakaa verorahoja köyhemmille, sanoo Arvo Tuominen dokumentissaan.

Hyvinvointivaltio syntyi, kun kommunistinen aate ja sosialistinen leiri pakottivat kapitalismin uudistumaan. Kapitalismi inhimillistyi, puhuttiin sosiaalisesta markkinataloudesta ja yhteiskunnallisesta solidaarisuudesta, jota toteutettiin tulonsiirroilla rikkailta köyhille. Hyvinvointivaltio oli ennaltaehkäisevä vastalääke kapinoille ja lisäsi samalla kansalaisten kulutuskysyntää.

Uusliberalismi marssi esiin, kun hyvinvointivaltio ja kommunistileiri ajautuivat pysähtyneisyyden tilaan. Sosialistimaiden kansalaiset tavallaan lunastivat vuosikymmenien aikaisilla kärsimyksillä hyvinvoinnin länsimaisille tovereilleen. On tullut takaisinmaksun aika, kun työpaikat siirtyvät Viroon, Venäjälle ja Kiinaan.

Liikkuvuus, monikulttuurisuus ja tuloerojen kasvu heikentävät halua pitää yllä hyvinvointivaltiota. Varakkaat eivät halua, että verorahat valuvat köyhemmille.

Suomalainen eliitti menetti halunsa hyvinvointivaltion ylläpitämiseen sosialismin kaaduttua. Suomessa progressiivisesta verotuksesta on siirrytty miltei tasaveroon, Tuominen toteaa. Ratkaiseva muutos tapahtui Esko Ahon pääministerikaudella, kun pääomatulojen verotus muutettiin ansiotulojen verotusta keveämmäksi. Samaan aikaan tulivat kaupunkien katukuvaan leipäjonot.

Onko hyvinvointivaltio hurmos, helvetti vai aikansa elänyt instituutio? Aiheeseen tuovat oman näkökulmansa professori Abram de Swaan Amsterdamin yliopistosta, professori Vesa Puuronen Lapin yliopistosta, toimitusjohtaja Teemu Lehtinen Veronmaksajain Keskusliitosta, isä George Kuhn New Yorkista ja professori Ian Holliday Hongkongin yliopistosta.

Teksti: Yle Asiaohjelmat & Jukka Lindfors

Dokumenttia on hieman lyhennetty musiikin tekijönoikeusrajoitusten johdosta..

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto