Hyppää pääsisältöön

Hyvinvointivaltion alasajo alkoi, kun sosialismi romahti

Vuosikymmenien ajan hyvinvointivaltio suojeli länsimaisten yhteiskuntien eliittiä joukkotyöttömyyden pitkän tähtäimen vaikutuksilta — epidemioilta, rikollisuudelta, muuttoliikkeiltä ja vallankumoukselta. Sosialismin kaatuessa romahti myös rikkaiden halukkuus jakaa verorahoja köyhemmille, sanoo Arvo Tuominen dokumentissaan.

Hyvinvointivaltio syntyi, kun kommunistinen aate ja sosialistinen leiri pakottivat kapitalismin uudistumaan. Kapitalismi inhimillistyi, puhuttiin sosiaalisesta markkinataloudesta ja yhteiskunnallisesta solidaarisuudesta, jota toteutettiin tulonsiirroilla rikkailta köyhille. Hyvinvointivaltio oli ennaltaehkäisevä vastalääke kapinoille ja lisäsi samalla kansalaisten kulutuskysyntää.

Uusliberalismi marssi esiin, kun hyvinvointivaltio ja kommunistileiri ajautuivat pysähtyneisyyden tilaan. Sosialistimaiden kansalaiset tavallaan lunastivat vuosikymmenien aikaisilla kärsimyksillä hyvinvoinnin länsimaisille tovereilleen. On tullut takaisinmaksun aika, kun työpaikat siirtyvät Viroon, Venäjälle ja Kiinaan.

Liikkuvuus, monikulttuurisuus ja tuloerojen kasvu heikentävät halua pitää yllä hyvinvointivaltiota. Varakkaat eivät halua, että verorahat valuvat köyhemmille.

Suomalainen eliitti menetti halunsa hyvinvointivaltion ylläpitämiseen sosialismin kaaduttua. Suomessa progressiivisesta verotuksesta on siirrytty miltei tasaveroon, Tuominen toteaa. Ratkaiseva muutos tapahtui Esko Ahon pääministerikaudella, kun pääomatulojen verotus muutettiin ansiotulojen verotusta keveämmäksi. Samaan aikaan tulivat kaupunkien katukuvaan leipäjonot.

Onko hyvinvointivaltio hurmos, helvetti vai aikansa elänyt instituutio? Aiheeseen tuovat oman näkökulmansa professori Abram de Swaan Amsterdamin yliopistosta, professori Vesa Puuronen Lapin yliopistosta, toimitusjohtaja Teemu Lehtinen Veronmaksajain Keskusliitosta, isä George Kuhn New Yorkista ja professori Ian Holliday Hongkongin yliopistosta.

Teksti: Yle Asiaohjelmat & Jukka Lindfors

Dokumenttia on hieman lyhennetty musiikin tekijönoikeusrajoitusten johdosta..

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto