Hyppää pääsisältöön

Rahan historiaa

Kolikoita. Kuva: Stock.xchng

Raha on suuri keksintö, sillä sen avulla voidaan mitata hyödykkeiden arvoa. Kulta ja hopea olivat alkujaan rahan yleisimpiä materiaaleja. Kolmannen vuosituhannen valuuttaa on digitaalinen raha. Kolikot ja setelit tuskin koskaan katoavat, vaikka niiden käyttö on vähentynyt.

Tietolaatikko

Luonnonraha - rahaksi valittiin arvostettu ja runsaasti saatavissa oleva tuote.
Vaihtotalous - kaupankäyntiä, jossa tavaroita vaihdetaan keskenään.
Rahajärjestelmä - maksuvälineitä koskeva säännöstö. Historialliset rahajärjestelmät perustuivat kulta- ja hopeakantoihin.

Ihminen on aina havitellut rikkauksia. Karja, riisi, suola, kaakao ja simpukat olivat pitkään kaupankäynnin vaihtovälineenä ja toimivat ns. luonnonrahana.

Historian himotuin luonnonvara on kulta. Kullan takia on sodittu ja lähdetty uhkarohkeille retkille. Kultakuume sai ihmiset ryntäämään kullankaivuuseen henkensä uhalla.

Kulta maksuvälineenä

Kun kulta oli hyväksytty rahaksi, alettiin muiden tuotteiden arvo ilmoittaa tiettynä kultamäärinä. Metallejakin alettiin käyttää varhain maksuvälineenä. Alkuun maksettiin kuparilla ja raudalla, mutta vähitellen kulta ja hopea syrjäyttivät ne. Pienellä kulta- tai hopeamäärällä saattoi hankkia paljon tavaraa ja niistä tuli ihanteellisia kaupanteon välineitä.

Kultaharkoilla maksettaessa oli eräs hankaluus.Kulta oli kaupanteon yhteydessä aina punnittava ja sen aitous varmistettava. Vaihtovälineiden yhtenäistäminen tuli tarpeelliseksi.

Kun kultaharkkoja oli käytetty maksuvälineenä pari tuhatta vuotta, keksittiin kolikot. Uuden keksinnön ansiosta voitiin luopua työläästä kultaharkkojen punnituksesta.

Rahajärjestelmä syntyy

Ensimmäiset tunnetut kolikot lyötiin 600-luvulla ennen ajanlaskumme alkua Lyydian valtakunnassa, nykyisen Turkin alueella. Lyydian kuningas Kroisos määräsi, että jokaiseen kolikkoon on merkittävä rahan paino ja arvo.

Makedonian kuningas Filippos II oli ensimmäinen hallitsija, joka otti käyttöön yhteisen valuutan koko valtakunnassa. Kolikon rahan arvon vakuudeksi lyötiin kuninkaan kasvokuva. Makedonian rahajärjestelmä levisi laajalle Filippoksen pojan, Aleksanteri Suuren valloitusten mukana.

Bysantin kultasolitukset olivat käypää rahaa kaikkialla. Solidus oli yli tuhannen vuoden ajan paljon tärkeämpi valuutta kuin Yhdysvaltain dollari tänään.

Kiinassa käytettiin ensimmäisen kerran 800-luvulla paperirahaa. Paperirahat olivat metallirahoja kevyempiä ja niin ollen kätevämpiä. Euroopassa paperiraha tuli käyttöön  vasta vuosisatojen päästä. Paperiraha oli eräänlaista merkkirahaa, sillä se edusti tiettyä kultamäärää.

Nykypäivän sähköinen raha

Rahan kehitys kulkee kohti aineettomuutta. Enää ei ole tarpeen kuljettaa käteistä taskussaan, sillä digitaalinen raha on kolmannen vuosituhannen valuutta. Tileillämme olevista rahoista merkitään digitaalinen koodi mikrosirulle, muovikortille tai tietokoneen muistiin. 

Tulevaisuuden ennusteen mukaan ostoksia voi tehdä jopa ilman kortteja. Maksaja tunnistetaan sormenjäljestä tai silmän värikalvosta.

Denaari, roomalainen raha. Kolikko noin ajalta 60 jKr, jossa on kuva-aiheena Rooman keisari Nero, Nero Claudius Caesar Augustus Germanicus (37-68 jKr).  Kuva: AP Graphics Bank Ltd/Yle.

Denaari, roomalainen raha. Kolikko noin ajalta 60 jKr, jossa on kuva-aiheena Rooman keisari Nero, Nero Claudius Caesar Augustus Germanicus (37-68 jKr). Kuva: AP Graphics Bank Ltd/Yle.Denaari, roomalainen raha. Kolikko noin ajalta 60 jKr, jossa on kuva-aiheena Rooman keisari Nero, Nero Claudius Caesar Augustus Germanicus (37-68 jKr). Kuva: AP Graphics Bank Ltd/Yle.
Kultaharkko. Kuva: Armi Lakia/Yle.

Kultaharkko. Kuva: Armi Lakia/Yle.Kultaharkko. Kuva: Armi Lakia/Yle.
Suomen markan aikaisia seteleitä. Kuva: Arja Lento/Yle.

Suomen markan aikaisia seteleitä. Kuva: Arja Lento/Yle.Suomen markan aikaisia seteleitä. Kuva: Arja Lento/Yle.

Kääntäjä: Tatu Tiihonen. Tuotanto: Juan Romay. Vuosi: 2005.

  • Näin toimii talous: Mistä raha tulee?

    Raha syntyy velkaa ottamalla.

    Raha syntyy velkaa ottamalla. Kun asiakas nostaa lainaa pankista ja summa siirretään hänen tililleen, rahan määrä on kasvanut. Suurinta osaa siitä ei nimittäin hetki sitten ollut olemassakaan. Kun pankki myöntää asiakkaalle lainan, kirjoitetaan lainasopimus. Sen arvo on lainan summa plus korko, jonka pankki voi laskea omiksi varoikseen.

  • Näin toimii talous: Miten tuotteen tai palvelun hinta määräytyy?

    Markkinataloudessa hinnan määräävät tarjonta ja kysyntä.

    Markkinataloudessa tuotteen hinta määräytyy tarjonnan ja kysynnän perusteella: paljonko tuotetta tai palvelua on tarjolla ja kuinka monet ja kuinka paljon ihmiset sitä haluavat. Jos appelsiineja on tarjolla enemmän kuin niitä ollaan vailla, myyjä laskee appelsiinien hintaa niin paljon, että saa ne kaupaksi.

  • Näin toimii talous: Mitä eroa on erilaisilla lainoilla?

    Lainaa voi maksaa takaisin eri tavoin.

    Jos lainaat rahaa pankista, valitset samalla, miten hoidat se takaisinmaksun: tasalyhennyksinä vai tasaerinä. Lainaaminen on pankille liiketoimintaa. Kun nostat lainaa, maksat takaisin paitsi lainaamasi summan, myös sille kasvaneen koron.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tupo, TES ja työtaistelu - ymmärrätkö työmarkkinoiden sanastoa?

    Työmarkkinatermit pähkinänkuoressa

    Syksy on työmarkkinaneuvottelujen aikaa. Uutiset puhuvat tuposta, keskitetystä ratkaisusta ja yleissitovuudesta. Mutta mitä ihmettä ne tarkoittavat ja miten työmarkkinat toimivat? Tämän paketin luettuasi ymmärrät työmarkkinauutisia entistä paremmin. Palkat neuvotellaan työmarkkinaneuvotteluissa Työmarkkinaneuvotteluja käydään työnantajien ja työntekijöiden järjestöjen välillä.

  • Mihin veroeurosi menevät? Palvelujen todelliset hintalaput yllättävät

    Julkisen palvelun hinta ei kerro todellisista kustannuksista

    Veroista purnataan, mutta mitä niillä saa? Oppilaan vuosi peruskoulussa maksaa yhteiskunnalle n. 9000 euroa, oppilaalle oppi on ilmaista. Keräsimme esimerkkejä koulutuksen, terveydenhuollon ja päivähoidon todellisista hinnoista. Koulutuksen maksaa yhteiskunta Suomessa opiskeleminen on aina korkeakouluun asti ilmaista - opiskelijalle.

  • Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - tiedätkö miten varautua?

    48 tunnissa sähkökatkos lamaannuttaisi arkielämän.

    Suomi toimii nykyään täysin sähkön varassa. Lyhyetkin sähkökatkot hankaloittavat elämää, mutta jo 48 tunnissa hankaluudet muuttuvat vakaviksi ongelmiksi: veden tulo lakkaa, ruoat pilaantuvat, pakkasella kotien lämpötila laskee. Nykyisten suositusten mukaan ihmisten kannattaisi varautua ns. kotivaralla selviytymään 72 tunnin ajan.

  • Miksi demokratia?

    10 kysymystä, miksi demokratia on tärkeää.

    Kuka hallitsee maailmaa? Onko hyviä diktaattoreita olemassa? Voiko terrorismi tuhota demokratian? Julkkikset, poliitikot ja tavikset eri puolilla maailmaa vastaavat kymmeneen demokratiaa koskevaan kysymykseen.

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Suomen historia Virtasten silmin – näin köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio

    20 min video Suomen valtion kehityksestä 8 eri kielellä.

    Videoissa kerrotaan Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi kahdeksalla eri kielellä: selkosuomi, arabia, englanti, farsi, kurdi (sorani), somali, thai ja venäjä. Emilia Virtanen on 2000-luvun koulutettu ja kansainvälinen suomalainen, mutta hänen isoisänsä isoisä Kustaa Virtanen eli hyvin erilaisissa oloissa köyhänä torpparina 1900-luvun alussa.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?