Hyppää pääsisältöön

Ruotsalaisuuden päivä 6.11.

Ruotsalaisuuden päivää on vietetty vuodesta 1908 lähtien. Marraskuun kuudes on Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä. Svenska dagen on myös vakiintunut liputuspäivä.

Ruotsalaisuuden päivän tarkoituksena on vahvistaa ruotsinkielisen kansanosan yhteenkuuluvuuden tunnetta, kunnioittaa Suomen kaksikielisyyttä ja tehdä näkyväksi erityisesti ruotsin kieltä ja ruotsinkielistä kulttuuriperintöä Suomessa. Suomi kuului kauan Ruotsin valtakuntaan ja ruotsi oli silloin suomalaistenkin hallintokieli.

Ruotsalaisuuden juhlapäiväksi valittiin marraskuun kuudes, Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä. Hänen valtakaudellaan Ruotsin kuningaskunta oli suurimmillaan.

Nykyään ruotsin kieli on itsenäisen Suomen toinen virallinen kieli. Sitä puhuu äidinkielenään noin 300 000 suomalaista, joilla on perustuslakiin kuuluva oikeus hoitaa asioitaan omalla kielellään esim. virastoissa. Myös jokainen suomenkielinen koululainen opiskelee ruotsin kieltä koulussa – samoin kuin ruotsinkieliset suomea. Eniten ruotsia puhutaan Uudellamaalla, Turun ympäristössä, Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla.

Tove Jansson
Kirjailija, taiteilija Tove Jansson - muumien äiti. Tove Jansson Kuva: Pekka Elomaa / Yle Tove Jansson,tove jansson 100
Topelius ja lapset, 11.01.2018
Suomen lasten satusetä Zacharias Topelius. Ville Vallgrenin patsas "Topelius ja lapset" Topelius ja lapset, 11.01.2018 Kuva: Antti Haanpää / Yle Zachris Topelius,patsaat,Topelius ja lapset

Kulttuurivaikuttajia - kahdella kielellä

Johan Ludvig Runeberg, Sakari Topelius ja Tove Jansson olivat esimerkkejä suomenruotsalaisia kirjailijoista, joiden tekstit, niin runot, sadut kuin kertomuksetkin ovat jääneet elämään lukuisten suomalaisten mieliin - olipa äidinkieli suomi, ruotsi tai jokin muu.

Tietolaatikko

  • Ensimmäistä ruotsalaisuuden päivää vietettiiin Suomessa vuonna 1908.
  • Marraskuun 6. on kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä. Kuningas kuoli Lützenin taistelussa 1632.
  • Almanakkaan marraskuun 6. päivä on merkitty liputuspäiväksi vuodesta 1979 lähtien. Nimi Svenska dagen (ruotsalaisuuden päivä) on ollut kalenterissa vuodesta 1980.
  • Äidinkielen laulun (Modersmålets sång) sävelsi Johan Hagfors (1857 – 1931).

Ruotsalaisuuden päivän juhlintaan kuuluu oleellisena osana Modermålets sång – Äidinkielen laulu. Ote Äidinkielen laulusta. 

”Du sköna sång, vårt bästa arv
från tidevarv till tidevarv

ljud högt, ljud fritt från strand till strand
i tusen sjöars land! ”

Modersmålets sång helsinkiläisen Akademiska Sångföreningen -kuoron esittämänä:

Muokattu 4.11.2016: Lisätty video ja vaihdettu kuva.
Muokattu 3.11.2021 Kappaleiden järjestystä muutettu ja juttua on myös täydennetty.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Islamin vieraana

    6-osainen sarja islamista.

    6-osaisessa sarjassa professori Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa kiehtovalle matkalle islamin maailmaan – sen historiaan, kulttuuriin, kuvataiteisiin, musiikkiin ja kirjallisuuteen sekä ihmisten jokapäiväiseen elämään. Ohjelmasarja on valmistunut v. 2003.

  • Buddhan jalanjäljillä

    Buddhalaisuus

    Buddhalaisuus ei ole kristinuskoon tai islamiin verrattavissa oleva uskonto, vaan pikemmin filosofia, joka opettaa tien korkeimman moraalisen, henkisen ja intellektuaalisen "valaistumisen" saavuttamiseen.