Hyppää pääsisältöön

Ensimmäisessä lastenohjelmassa nähtiin Raninien tv-perhe ja Kasper

Vuonna 1960 pyörähti käyntiin ensimmäinen suomalainen lastenohjelma, Raninien tv-perhe. Ohjelmassa nähtiin mm Irja ja Matti Raninin laatimia nukketeatteriesityksiä, joiden vakiotähtenä oli Kasper-nukke. Yleisölle tuli tutuksi Kasperin huudahdus Trai trai trallallaa! Myöhemmin ohjelman nimi muutettiin Niksulan tv:ksi.

Tietolaatikko

Raninien tv-perhe ohjelmasta vuosilta 1960-63 ei ole säilynyt taltioita. Artikkelissa olevat otteet ovat ajalta, jolloin ohjelman nimi oli jo Niksulan tv.

Raninien tv-perheen myötä alkoivat säännölliset lastenohjelmien lähetykset. Ohjelmaa lähetettiin aina torstai-iltapäivisin puolen tunnin jaksoissa.

Vuonna 1963 ohjelman nimi muutettiin Niksulan TV:ksi. Nukketeatterissa nähtiin yhä mm. Kasper ja Eulaalia Kenkkunen. Ohjelmassa esitettiin myös lyhytfilmejä ja kansainvälisiä piirrettyjä.

Niksulan tv:ssä nähtiin myös lasten levyraati, jossa lapsivieraat pääsivät valitsemaan suosikkikappaleensa. Musiikkileikkikoulussa tutustuttiin erilaisiin tansseihin ja leikkeihin. Välillä pohdittiin isojakin aiheita kuten jaksossa, jossa Niksulan joukot tutustuivat taidemaalarin työhön ja miettivät taiteen merkitystä.

Niksulan TV muuttui vuonna 1969 nimeltään Niksula-ohjelmaksi ja sai yhä enemmän yhteiskunnallisia ja opetuksellisia painotuksia. Nukkehahmot Elli ja Paavo tutustuttivat katsojia monenlaisiin paikkoihin aina lehtipainosta karjatilaan. Studiossa nähtiin myös vierailijoita kuten poliisi, joka kertoi lapsille oikeaoppisesta liikennekäyttäytymisestä.

Ohjelmassa nähtiin myös perinteisestä poikkeava prinsessa-satu. Tarina alkaa siitä kun kuningatar on huolissaan huonosti koulussa menestyvästä prinsessasta, johon kuningas toteaa "me naitamme prinsessan, silloin hänen ei enää tarvitse kirjoittaa yhtään ainetta". Mutta prinsessan tyhmyys tulee lopulta ongelmaksi myös prinssin haussa. Esityksen lopussa Kasper valistaa lapsia aitouden merkityksestä.

Teksti: Heidi Sommar

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto