Hyppää pääsisältöön

Ensimmäisessä lastenohjelmassa nähtiin Raninien tv-perhe ja Kasper

Vuonna 1960 pyörähti käyntiin ensimmäinen suomalainen lastenohjelma, Raninien tv-perhe. Ohjelmassa nähtiin mm Irja ja Matti Raninin laatimia nukketeatteriesityksiä, joiden vakiotähtenä oli Kasper-nukke. Yleisölle tuli tutuksi Kasperin huudahdus Trai trai trallallaa! Myöhemmin ohjelman nimi muutettiin Niksulan tv:ksi.

Tietolaatikko

Raninien tv-perhe ohjelmasta vuosilta 1960-63 ei ole säilynyt taltioita. Artikkelissa olevat otteet ovat ajalta, jolloin ohjelman nimi oli jo Niksulan tv.

Raninien tv-perheen myötä alkoivat säännölliset lastenohjelmien lähetykset. Ohjelmaa lähetettiin aina torstai-iltapäivisin puolen tunnin jaksoissa.

Vuonna 1963 ohjelman nimi muutettiin Niksulan TV:ksi. Nukketeatterissa nähtiin yhä mm. Kasper ja Eulaalia Kenkkunen. Ohjelmassa esitettiin myös lyhytfilmejä ja kansainvälisiä piirrettyjä.

Niksulan tv:ssä nähtiin myös lasten levyraati, jossa lapsivieraat pääsivät valitsemaan suosikkikappaleensa. Musiikkileikkikoulussa tutustuttiin erilaisiin tansseihin ja leikkeihin. Välillä pohdittiin isojakin aiheita kuten jaksossa, jossa Niksulan joukot tutustuivat taidemaalarin työhön ja miettivät taiteen merkitystä.

Niksulan TV muuttui vuonna 1969 nimeltään Niksula-ohjelmaksi ja sai yhä enemmän yhteiskunnallisia ja opetuksellisia painotuksia. Nukkehahmot Elli ja Paavo tutustuttivat katsojia monenlaisiin paikkoihin aina lehtipainosta karjatilaan. Studiossa nähtiin myös vierailijoita kuten poliisi, joka kertoi lapsille oikeaoppisesta liikennekäyttäytymisestä.

Ohjelmassa nähtiin myös perinteisestä poikkeava prinsessa-satu. Tarina alkaa siitä kun kuningatar on huolissaan huonosti koulussa menestyvästä prinsessasta, johon kuningas toteaa "me naitamme prinsessan, silloin hänen ei enää tarvitse kirjoittaa yhtään ainetta". Mutta prinsessan tyhmyys tulee lopulta ongelmaksi myös prinssin haussa. Esityksen lopussa Kasper valistaa lapsia aitouden merkityksestä.

Teksti: Heidi Sommar

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Nukkekoti – naisen tie irti ahdistavasta avioliitosta

    Henrik Ibsenin näytelmä avioliitosta ja emansipaatiosta.

    Henrik Ibsenin näytelmä Nukkekoti (Et Dukkehjem) synnytti ilmestyessään vuonna 1878 runsaasti keskustelua sisältämänsä viktoriaanisten perhearvojen kritiikin vuoksi. Näytelmä esitettiin suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1880 nimellä Nora.

  • Knalleista dekkareihin – Ohjaaja Rauni Ranta tunsi kuunnelmien koko kirjon

    Rauni Ranta oli viihdekuunnelmien ohjaajakonkari

    "En ajatellutkaan hakeutuvani ohjaajaksi!" Vaan onneksi toisin kävi - radiokuuntelijoiden iloksi. Ilman pitkäaikaisen kuunnelmaohjaajan Rauni Rannan panosta Yleisradion viihdekuunnelmien historia näyttäisi toisenlaiselta: Ranta äkkäsi Knalli ja sateenvarjo -kuunnelmasarjan potentiaalin ja ohjasi pitkällä urallaan lukuisia yleisön suosikkijännäreitä. Ohjaaja kertoi muistoistaan taiteilijahaastattelussa vuonna 1994.

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.