Hyppää pääsisältöön

Itsenäisen Suomen oppivelvollisuuskoulu

Herttoniemen kansakoulu
Herttoniemen kansakoulu, Museovirasto/Rácz István Herttoniemen kansakoulu Kuva: Museovirasto/Rácz István kansakoulu

Itsenäisen Suomen eduskunta nosti erääksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi kansanopetuksen. Sen tueksi säädettiin oppivelvollisuuslaki 1921.

Tietolaatikko

  • Vuoden 1921 oppivelvollisuuslaki teki kaikki 7–13-vuotiaat lapset oppivelvollisiksi.
  • Mikael Soininen (vuoteen 1907 asti Johnsson; 1860–1924) oli suomalainen kasvatustieteilijä ja poliitikko. Hän vaikutti merkittävästi yleisen oppivelvollisuuden syntyyn.

Mikael Soininen (1860–1924) ajoi tarmokkaasti Suomeen yleistä oppivelvollisuutta. Hänen iskulauseensa oli ”oma kansakoulu joka kylään”.

Suomalaiset pedagogit: Mikael Soininen

Maaseutua koskeva kansakouluasetus annettiin 11.5.1866. Asetuksen antamispäivää alettiin myöhemmin pitää kansakoulun perustamispäivänä.

Oppivelvollisuuslaki astui voimaan 1921

Oppivelvollisuuslaki saatiin pitkien ponnistelujen jälkeen aikaiseksi vuonna 1921. Lain toteutuminen oli köyhille kunnille raskas taakka. Vasta 1930-luvulla jokaisessa kylässä tai ainakin sen läheisyydessä oli kansakoulu.

Kouluterveydenhuolto kansakoulussa

Kouluterveydenhuolto alkoi kehittyä jo 1900-luvun alkupuolella lasten neuvolatoiminnan ohella.

Kouluruokailu kansakoulussa

Kouluun ei tultu pelkän opetuksen takia. Kouluruokailu kasvatti oppilaiden määrää. Vuonna 1943 säädettiin laki, jonka mukaan koululaisille tuli tarjota maksuton ateria kaikkina koulupäivinä.

Kansakoulujen varustus aluksi vaatimatonta

Varustus kansakouluissa oli aluksi hyvin vaatimatonta. Pulpetitkin olivat usein kyläläisten itsensä tekemiä.

Kansakoulun oppikirjat

Kansakoulua varten tehtiin omat oppikirjat, jotka sisälsivät paljon opettavaisia tarinoita. Samalla ne ilmensivät aikansa pedagogisia suuntauksia.

Muokkaukset: 8.10.2019 jutun pääkuva vaihdettu.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Islamin vieraana

    6-osainen sarja islamista.

    6-osaisessa sarjassa professori Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa kiehtovalle matkalle islamin maailmaan – sen historiaan, kulttuuriin, kuvataiteisiin, musiikkiin ja kirjallisuuteen sekä ihmisten jokapäiväiseen elämään. Ohjelmasarja on valmistunut v. 2003.

  • Buddhan jalanjäljillä

    Buddhalaisuus

    Buddhalaisuus ei ole kristinuskoon tai islamiin verrattavissa oleva uskonto, vaan pikemmin filosofia, joka opettaa tien korkeimman moraalisen, henkisen ja intellektuaalisen "valaistumisen" saavuttamiseen.