Hyppää pääsisältöön

Puoli vuotta elämästä – aseistakieltäytyjän vankilatuomio

Santeri suoritti puolen vuoden tuomion aseistakieltäytymisestä vuonna 2003. Anja Aholan dokumentti kuvaa, mitä tapahtuu, kun nuori mies joutuu vankilaan, jossa pätevät erilaiset säännöt kuin siviilissä.

Tietolaatikko

Puoli vuotta elämästä -dokumentin ohjaaja Anja Ahola on antanut dokumenttinsa Elävään arkistoon julkaistavaksi. Dokumentissa käytetystä musiikista on osa jouduttu mykistämään levymusiikin käyttörajoitusten vuoksi Elävässä arkistossa.

Dokumenttielokuva 20-vuotiaasta Santerista, totaalikieltäytyjästä, rakentuu vankilan arkitodellisuudessa tallennettujen tunnelmien kuvaukselle.

Suomalaisessakin vankilakulttuurissa eletään tiukkojen sääntöjen mukaan. Alimpana vankien arvoasteikossa ovat seksuaalirikolliset ja romanit ja pian heidän jälkeensä tulevat aseistakieltäytyjät, jotka vankien mielestä vievät paikkoja todellisilta rikollisilta. Jos haluaa pärjätä, ei saa olla liian seurallinen, muttei myöskään liian vetäytyvä. Vaihe vaiheelta Santerissa tapahtuu muutos, jonka vankilamaailmaan sopeutuminen hänessä aiheuttaa.

Nuoren miehen luottamus ihmisiin joutuu koetukselle, kun Santeri yllättäen siirretään avolaitoksesta suljettuun vankilaan. Syyksi riittää panikoituminen virtsatestissä niin, ettei testipurkkiin tule näytettä. Uutta mahdollisuutta näytteenantoon ei tule ja vaikka Santerilla ei ole huumetaustaa eikä häntä epäillä käytöstä, noudatetaan kiveen kirjoitettuja ohjeita.

Ulkopuolisessa maailmassa pitävät kiinni ikävöivä tyttöystävä ja dokumenttia tekevä sisko. Kun tuomio lähentelee loppuaan, houkuttavat Santeria arkiset asiat, kuten mahdollisuus ostaa kirjoja divarista.

Dokumentin päähenkilö Santeri Ahola muutti myöhemmin Thaimaahan ja ryhtyi buddhalaismunkiksi.

Teksti: Johanna Smith ja Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto