Hyppää pääsisältöön

Rokot, sydäntaudit ja syöpä

Ihminen mittaa kuumetta
Kuumeen mittaaminen. Kuva: Ludovic di Orio. Goodshoot.com Ihminen mittaa kuumetta Kuva: Ludovic di Orio/ goodshoot.com kuume,virustaudit,kuumemittarit,taudit,sairaus

Ihminen on kautta aikojen toivonut elävänsä terveesti ja kuolevansa tuskattomasti. Kuka sitten elää terveenä vanhaksi? Vanheneminen ei ole mikään sairaus, mutta on selvää, että jokainen sairastuu jollakin tavoin tai sitten elimistön toiminta heikkenee iän myötä.

Rokotusten rooli erilaisten rokkojen hävittämisessä on ollut tärkeä. Perinteiset infektiotaudit ovat yhä enemmän jäämässä historiaan, mutta samaan aikaan väestö ikääntyy. Eliniän pitenemisen seurauksena on alkanut ilmaantua enemmän sydän- ja verisuonitauteja ja diabetestä.

Tuhkarokko - lapsen tappaja

Tuhkarokko on ollut tunnettu erillisenä tautina keskiajalta lähtien. Arabikulttuurin lääkäri Rhazes erotti 900-luvun alkupuolella tuhkarokon ja isorokon toisistaan.

Tuhkarokko tunnettiin Suomessa varhain. Tuhkarokko tilastoitiin 1770-luvulta lähtien kuolinsyyksi, joten siitä lähtien tuhkarokosta on ollut tietoakin. Nykyään tuhkarokko on hävitetty Suomesta rokosten avulla, eikä sitä ole enää esiintynyt kotoperäisenä 1980-luvulta lähtien.

Tuhkarokko tappaa edelleen kehitysmaissa, mutta se on myös kehittyneissä maissa vaarallinen. Tuhkarokkoon on olemassa toimiva rokote, jota yritetään saada maailmanlaajuisesti kattavaksi.

Tuhkarokon tunnistaa siitä, että siihen liittyy valonarat silmät, tietynlainen yskä ja korkea kuume. Rokon vaarallinen jälkitauti alentaa vastustuskykyä ja tulehdus voi levitä keskushermostoon ja aiheuttaa aivotulehduksen. .

Vihurirokko - vammauttaa sikiön

Vihurirokko on tunnettu vuosisatojen ajan, mutta siihen on suhtauduttu rauhallisemmin kuin tuhkarokkoon. Se on virustauti, johon on toimiva rokote. Se on tautina lievempi kuin tuhkarokko, mutta raskaana oleville vihurirokko on vaarallinen. Vihurirokkoon on mahdollista sairastua missä iässä tahansa.

Vesirokko - voi aiheuttaa kivuliaan vyöruusun

Vesirokko on todennäköisesti hyvin vanha, mutta ei hengenvaarallinen tauti, johon on rokote. Vesirokon virus jää kehoon asumaan, joten se on krooninen sillä tavoin, että se voi ilmaantua myöhemmin vyöruusuna, kun vastustuskyky heikkenee.

On myös mahdollista, että vesirokko tarttuu lapseen vyöruusua sairastavalta vanhukselta. Vesirokossa tauti vaihtelee: vesirakkulainen rokko voi olla raju tai hyvin lievä.

Tulirokko - vei kulkutautisairaalaan 100 vuotta sitten

Tulirokko on bakteeri-infektion seurausta. Tautiepidemian infektion vakavuus vaihteli tappavasta lievään. Toisinaan tulirokkoon liittyi sydänlihastulehdus ja munuaisvaurioita.

Tulirokko oli 100 vuotta sitten todella merkittävä kuolinsyy Suomen kaupungeissa. Toisen maailman sodan jälkimainingeista lähtien tulirokon streptokokkibakteeri on ollut hallittavissa antibiooteilla.

Isorokko - vaarallisin rokko

Isorokko on hävitetty maailmasta rokotuskampanjoilla. Isorokon epidemian voimakkuudesta riippuen isorokon infektioon saattoi aikaisemmin kuolla.

Erään suomalaisen kansaviisauden mukaan karjapiiat olivat kauniita, sillä heiltä puuttui rokon arvet, joita isorokko aiheutti. Asiaa ihmeteltiin, mutta valistuneet maanviljelijät ymmärsivät, että karjanhoitajat sairastuivat harvoin isorokkoon, sillä karjahoitajien saama lehmärokkotartunta suojeli isorokkoon sairastumiselta.

Englantilainen Edward Jenner otti vuonna 1798 lehmärokkoa osa-aineeksi kehittäessään isorokkorokotteen. Näin syntyi ensimmäinen rokoteaine, joka kehittyi pitkän sukupolvelta toiselle siirtyneen kokemuksen kautta lääketieteelliseksi hoitotavaksi.

Sydän- ja verisuonitautien tunnistaminen

Sydän- ja verisuonitautien historia on lyhyt verrattuna moniin tartuntatauteihin. Sydän- ja verisuonitaudit tunnistettiin vasta kun lääkärit saattoivat tutkia elävän ihmisen sisäelimiä noin 1800-luvulla. Lääkärit oppivat kuuntelemaan stetoskoopin (kuulotorvi) sydämen ja keuhkojen ääniä. Tyyppillinen angina pectoris -kohtaus kuvailtiin vasta 1700-luvun lopulla, kun se opittiin paremmin tunnistamaan.

Sydämen tilojen tunnistaminen sähköisesti eli EKG-mittaus onnistui vasta 1900-luvun alkupuolella. Ensimmäiset EKG-laitteet otettiin Suomessa 1920-30-luvun vaiheessa käyttöön. Toisen maailmansodan jälkeen EKG-laitteet tulivat tutuiksi monille.

On arvioitu, että sydäninfarkteihin alettiin kiinnittää vasta 1950-luvulla huomiota, kun väestö saavutti iän, jolloin sydän- ja verisuonitauteja alkaa ilmetä. Kuolinsyytilastoissa oli näkynyt aikaisemmin läppävikoja, jotka johtuivat infektioista, mutta sitten kuolinsyytilastoihin tulivat muut taudit kuten sydäninfarktit.

Syöpien esiintyminen

Syöpätauti ovat olleet tilastoituna kuolinsyynä jo 1700-luvun puolesta välistä. Syöpä oli tunnistettavissa kehon näkyvistä osista iho-, huuli-, rintasyöpänä, mutta sisäelinten syövät ovat tuntemattomia. Joistakin muumiolöydöistä on tosin voinut päätellä syöpätaudin olemassaolon.

Uusien syöpätapausten rekisteri perustettiin 1940-50-luvulla, joten viimeisten 60 vuoden ajalta on paljon tietoa syöpäesiintymisistä. Mistään muusta tautiryhmästä kuin syövästä ei ole kerätty yhtä kattavasti tietoa. Rekisteristä selviää, että melanooma on yleistynyt ja rintasyövän esiintyminen on pysähtynyt. Sen sijaan eturauhassyövän määrä on kasvanut ja mahasyövän määrä on vähentynyt.

Perustuu ohjelmaan: Tautien historia/YLE Radio 1. Haastateltava: Helsingin ja Tampereen yliopistojen lääketieteen historian dosentti Heikki Vuorinen. Toimittaja: Marja-Leena Tuisku. Vuosi: 2008

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Yhdeksän kysymystä ja vastausta työtodistuksista.

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?