Hyppää pääsisältöön

Pyhäinpäivä, kekri ja Halloween - juhlia kuolleiden muistamiseksi

Infografiikka pyhäinpäivästä ja muista vainajien muistojuhlista.
Infografiikka pyhäinpäivästä ja muista vainajien muistojuhlista. Kuva: Yle / Hannamari Hoikkala ja Annukka Palmén-Väisänen pyhäinpäivä,halloween,kekri,Samhain,Kuolleiden päivä

Pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää vietetään marraskuun alussa. Jo pyhäinpäivää ennen on vietetty kekriä ja nykyään myös Halloweeniä, joka on tullut Suomeen Yhdysvalloista. Tunnettuja vainajien muistojuhlia ovat myös irlantilainen shamhain ja meksikolainen kuolleiden päivä.

Pyhäinpäivä

Pyhäinpäivä on kristillinen juhla. Se on sulautuma kahdesta sitä edeltäneestä kristillisestä pyhäpäivästä, kaikkien pyhien päivästä ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivästä, jotka yhdistyivät uskonpuhdistuksen myötä. Pyhäinpäivänä muistellaan edesmenneitä läheisiä ja kristikunnan marttyyreja sekä muita Kristukseen uskovia kuolleita. Vuonna 1967 päivän nimi vaihdettiin ‘pyhäinmiestenpäivästä’ nykyiseen muotoon.

Pyhäinpäivää vietetään 31.10. - 6.11. väliselle ajalle sattuvana lauantaina, vuoden pimeimpään aikaan. Omaiset vievät silloin läheistensä haudoille kukkia, kynttilöitä ja seppeleitä. Haudoilla käynti pyhäinpäivänä alkoi yleistyä Suomessa toisen maailmasodan jälkeen.

Kristillisestä näkökulmasta pyhäinpäivään liittyy vainajien muistelun lisäksi ajatus toivosta ja elämän jatkumisesta tuonpuoleisessa.

Kekri

Ennen kristillistä pyhäinpäivää Suomessa vietettiin syksyisin kekriä. Silloin juhlistettiin sadonkorjuun päättymistä ja herkuteltiin vastakorjatun sadon tuotteilla. Pöytään katettiin naurista, sian, lehmän tai lampaanlihaa, juustoa ja olutta. Piiat, rengit ja muut palvelijat saivat vapaata.

Kekrin juhlimisella on pitkä historia, joka ulottuu rautakauteen asti eli yli 2000 vuoden päähän. Maatalousyhteisössä se oli vuoden suurin juhla, ja vastaavia juhlia vietettiin ympäri Eurooppaa. Ennen nykyisiä kalentereita oli luontevaa päättää vuosi satokauden mukaan. Kekri oli samalla vuoden päätös ja uuden alkavan vuoden juhla.


Kekrin aikaan liittyi erilaisia uskomuksia. Esi-isät haluttiin pitää tyytyväisiä, jotta he suojelisivat maata. Kekrinä heillekin katettiin ruoka pöytään ja lämmitettiin sauna.

1800-luvulla kekri sulautui kristilliseen pyhäinpäivään. Maanviljelykseen liittyvä juhla sai silloin uusia uskonnollisia sävyjä, ja esi-isien huomioimisen perinne yhdistyi kristilliseen vainajien muistamiseen. Yleisen ilonpidon sijaan juhlasta tuli hartaan hiljentymisen aikaa.

Kekri, keyri, köyri, köyry

Kekri-sanan alkuperästä on esitetty erilaisia arvailuja, mutta siitä ei ole varmaa tietoa. Mikael Agricola mainitsee kekrin karjalaisten palvomien jumalien joukossa: “Kekri se lisäsi karjan kasvun”. Kekri siis suojeli karjaa. Kansan parissa tehdyt muistiinpanot kertovat, että kekrillä on viitattu ajankohtaan, laiduntamiskauden päättymiseen, sekä satokauden päättävään juhlaan. Joissakin yhteyksissä sillä on tarkoitettu henkilöä tai oliota, kuten haltiaa ja mörköä. Eri murteissa kekristä käytetään myös muotoja keyri, köyri ja köyry.

Halloween

Halloweenin vietto on tullut Suomeen anglosaksisista maista. Yhdysvalloissa sitä vietetään lokakuun viimeisenä päivänä, pyhäinpäivän aattona. All Hallows’ Eve, kaikkien pyhien aatto, on lyhentynyt muotooon Halloween.

Halloween on saanut alkunsa kelttien talven alkamisen juhlasta, samhainista. Halloweenistä tuli suurjuhla, kun irlantilaiset maahanmuuttajat alkoivat viettää sadonkorjuujuhlaa Yhdysvalloissa 1800-luvulla. Nykyisen kaltaiseksi perhejuhlaksi se alkoi muodostua 1950-luvulla.

Suomalainen Halloweenin vietto on saanut vaikutteita Yhdysvalloista. Juhlan viettoon kuuluvat kurpitsalyhdyt, naamiaiset, ja leikit sekä karkkeja ja kepposia tarjoilevat lapset.

Halloween-juhlan kurpitsalyhty
Halloween-juhlan kurpitsalyhty Kuva: YLE / Eila Haikarainen halloween,vuotuisjuhlat,juhlapäivät,koristeet,Kurpitsalyhty,kurpitsajuhla,kurpitsa,pyhäinpäivä

Kurpitsalyhtyjen eurooppalaiset edeltäjät: nauriit

Halloween-juhlan symboli on irvistävä kurpitsalyhty, englanniksi jack-o-lantern. Tiesitkö, että Euroopassa käytettiin vanhastaan samaan tarkoitukseen naurista?

Nauriista tehtiin lyhty kovertamalla se ontoksi ja asettamalla lampaanrasvaan kastettu tikku sydämeksi. Tuikun valo oli niin vähäistä, että sitä kutsuttiin kitupiikiksi. Koverrettua naurislyhtyä on poltettu sekä Suomessa kekrin aikaan että Irlannissa osana shamhain-juhlintaa. Tulia, soihtuja ja päreitä poltettiin pahojen henkien karkottamiseksi eri Euroopan maissa sadonkorjuujuhlissa, joihin sekä kekri että shamhain kuuluvat.

Amerikassa siirtolaiset keksivät alkaa kovertaa juuresten sijaan kurpitsoja, jotka sopivatkin hyvin tarkoitukseen. Kurpitsa oli alun perin amerikkalainen viljelyskasvi, jota ei tunnettu Euroopassa ennen 1500-lukua.

Samhain

Suomessa viedään kynttilöitä haudoille pyhäinpäivänä, mutta valon vieminen haudalle on ikivanha tapa: jo muinaiset keltit sytyttivät tulia vainajien hautapaikoille.

Samhain on kelttiläinen ja erityisesti Irlannin alueella pitkään vietetty juhla sadonkorjuujuhla, joka merkitsi kesäkauden päättymistä ja talvikauden alkua. Samhain tarkoittaa kirjaimellisesti “kesän loppua”. Juhlan juuret ovat kekrin tapaan maatalouskulttuurissa, jonka parissa Euroopassa elettiin usean vuosituhannen ajan.

Samhain-juhlan yö oli myös aikaa, jolloin tuonpuoleisen olennoilla oli vapaa pääsy elävien maailmaan. Erilaisten henkien uskottiin olevan liikkeellä, ja ihmisten piti pitää varansa. Pahoilta hengiltä välttyäkseen ihmisten tekivät erilaisia taikoja ja polttivat myös soihtuja.

Día de muertos

Suomessa pyhäinpäivä on harras kirkollinen juhla, mutta Meksikossa día de muertos eli kuolleiden päivä on riehakas karnevaali. Vainajia kunnioitetaan rakentamalla koristeellisia alttareita, joissa tarjotaan ruokaa ja herkkuja, kuten sokerisia pääkalloleivoksia. Pääkallo onkin kuolleiden muistopäivän tunnetuin symboli.

Kuolleiden päivällä on pitkät perinteet. Meksikon ja Väli-Amerikan alueella alkuperäiskansat, kuten mayat ja asteekit, kunnioittivat vainajia juhlimalla jo tuhansia vuosia sitten. Vanhojen uskomusten mukaan yhtenä päivänä vuodessa kuolleet palasivat elävien joukkoon tervehtimään läheisiään. Tästä vierailusta juontuu tapa kestitä vainajia.

Kun espanjalaiset valloittajat saapuivat Meksikoon 1500-luvulla, kuolleiden päivä yhdistyi vähitellen katoliseen kuolleiden ja pyhimysten juhlimiseen.

Meksikolaisen kuolleiden päivän luurankokoristeita.
Meksikolaisen kuolleiden päivän luurankokoristeita. Kuva: CCO public domain Kuolleiden päivä,Dia de los Muertos,dia de muertos,pyhäinpäivä,luuranko (fiktiivinen henkilö)

Edit: Artikkeli päivitetty 10/2016, mm. lisätty infografiikka sekä tiedot samhainista ja kuolleiden päivästä. 4.11.2016 lisätty video.

Lähteitä: Suomalaisen kirjallisuuden seura, Kotimaisten kielten keskus, Talonpoikaiskulttuurisäätiö

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?