Hyppää pääsisältöön

Tunturisopuli vaeltaa

Tuntirisopuli
Tunturisopuli. Kuva: Risto Salovaara/Yle Tuntirisopuli Kuva: Yle/ Risto Salovaara sopulit,nisäkkäät,jyrsijät,tunturisopuli (jyrsijät)

Lappi tunnetaan luonnostaan ja yksi oleellinen osa sen luontoa on tunturisopuli. Sopulin kannanvaihtelut vaikuttavat monen muun Lapin eläinlajin elämään ja pesintään.

Tietolaatikko

Tunturisopuli (Lemmus lemmus) tunnetaan ehkä parhaiten vaelluksistaan.

  • Sopuli on 7-15 cm pitkä lyhythäntäinen myyrä.
  • Turkki on hyvin kaunis, keltaisen, ruskean ja mustan kirjava.
  • Kohdattaessa usein hyvin ärhäkkä.

Tunturisopulista puhuttaessa mieleen tulevat väistämättä sen vaellukset. Viime vuosikymmenten suurimmat vaellukset olivat vuonna 1970, 1978 ja 2011. Laajimmalle ulottui vuoden 1970 vaellus, jolloin tunturisopuleita liikkui aina Rovaniemeä myöten.

Sopuli on ärhäkkä myyrä

Harva on päässyt näkemään tunturisopulin, vaikka olisi liikkunut Lapissa useastikin. Se viihtyy pääasiassa tuntureiden rinteiden sammalikoissa. Suotuisissa oloissa tunturisopulinaaras synnyttää 6-8 poikuetta vuodessa, talvellakin, jos lumipeite on riittävän paksu ja sammalia riittää ravinnoksi. Nuoret sopulit ovat lisääntymiskykyisiä jo reilun kuukauden ikäisinä ja kun pentueeseen voi syntyä kymmenenkin poikasta, kanta kasvaa nopeasti, jos olot ovat sopivat.

Kun kanta on kasvanut "ylisuureksi", tunturisopulit lähtevät vaeltamaan, etsimään väljempiä elinalueita. Silloin myös retkeilijät useimmiten tekevät havaintoja sopuleista. Kohdatessa sopulit kirskuvat ärhäkkäästi vastaantulijoille, olivat ne sitten mitä tai keitä hyvänsä. Hampaita näytetään auliisti. Silloin ei ole syytä tavoitella sopulia paljain käsin.

Hyvinä sopulivuosina myös maapedot ja petolinnut (piekana, tunturikihu ja tunturipöllö) menestyvät. Pesintä onnistuu, kun ravintoa on riittävästi tarjolla. Ja teiden varret täynnä yliajettuja sopuleita.

Tunturisopuli. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Tunturisopuli. Kuva: Risto Salovaara/YleTunturisopuli. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Tunturisopuli on hyvä uimari. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Tunturisopuli on hyvä uimari. Kuva: Risto Salovaara/YleTunturisopuli on hyvä uimari. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Tunturisopuli viihtyy tunturien sammalikoissa. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Tunturisopuli viihtyy tunturien sammalikoissa. Kuva: Risto Salobaara/YleTunturisopuli viihtyy tunturien sammalikoissa. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Ylivuotisia tunturisopulin papanoita. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Ylivuotisia tunturisopulin papanoita. Kuva: Risto Salovaara/YleYlivuotisia tunturisopulin papanoita. Kuva: Risto Salovaara/Yle
  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä?

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tutustutaan suomalaisiin hyönteisiin.

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Linnut

    Tutustutaan suomalaisiin lintuihin.

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tutustutaan Suomen nisäkkäisiin.

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista.

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristökysymys on maailmanlaajuinen.

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.