Hyppää pääsisältöön

Halloween on Suomessa uusi tulokas vanhalla juhlapaikalla

Kalmanhohkaisella syksyn ja talven taitteen juhlalla on monta nimeä ja pitkät juuret. Suomessa juhla tunnetaan parhaiten sen amerikkalaisessa asussa, halloweenina.

Ajatus kerran vuodessa tapahtuvasta tämän maailman ja henkimaailman rajojen katoamisesta esiintyy usean kansan mytologiassa. Euroopassa vainajia muistivat etenkin roomalaiset sekä keltit, ja moni piirre heidän juhlistaan on nähtävissä vielä tänäänkin.

Kelttien uskomuksen mukaan yhteys tuonpuoleiseen maailmaan oli mahdollista juuri silloin, kun luontokin kuihtui ja kuoli. Uskottiin, että henget tuolloin saattavat houkutella ihmisiä mukaansa. Tämän estämiseksi alettiin polttaa kokkoja.

Suomessa vastaava juhla oli sadonkorjuun aikaan vietetty kekri. Tuolloin vainajille asetettiin tarjolle juhlaruokaa ja heidän odotettiin kylpevän saunassa.

Kristinuskon myötä tämäkin pakanallinen juhla korvattiin aiheeseen sopivalla kristillisellä juhlalla. Päivä pyhitettiin marttyyreille: aiemmin toukokuun 13:ntena vietettyä juhlapäivää alettiin viettää marraskuun ensimmäisenä 700-luvulla. Tapa vakiintui seuraavalla vuosisadalla. Näin muodostuneesta pyhäinpäivästä huolimatta pakanalliset piirteet pitivät kutinsa kansan parissa. Juhlinta siirtyi pyhäinpäivän aattoon, englanniksi All Hallows' Eveen (31.10.).

Samassa yhteydessä juhla sai uusia osallistujia ns. pimeältä puolelta. Kristinuskon mukaan vainajien oli odotettava tuomiopäivää kaikessa rauhassa haudoissaan eikä vierailla sieltä entisillä asuinsijoillaan. Niinpä vainajien liikkumisen sanottiin olevan paholaisen töitä. Pirun lisäksi juhliin pääsivät nyt mukaan myös noidat, mustat kissat, lepakot ja muut pahojen voimien edustajat.

Yhdysvaltoihin juhla päätyi 1800-luvulla irlantilaissiirtolaisten mukana ja sai siellä kyytipojakseen aimo ripauksen karnevaalihenkeä.


Halloween on Yhdysvalloissa nykyisin suosituin juhla joulun jälkeen. Katolinen kirkko ei kuitenkaan edelleenkään ole katsonut halloweenin viettoa suopeasti. Myös ortodoksinen kirkko vieroksuu juhlaa sen sisältämän pakanallisen aineksen vuoksi.

1990-luvulla halloween rantautui amerikkalaisten elokuvien ja tv-sarjojen myötä myös suomalaisiin päiväkoteihin ja kouluihin. Karkki tai kepponen -tapa kiertää ovelta ovelle ei kuitenkaan yleistynyt, vaikka suomalaiset siihen olisivatkin jo tottuneet virpomisperinteen ansiosta. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa halloween on leimallisesti lasten ja nuorten juhla, eivätkä tutkijat odota sen laajenevan koko kansan juhlaksi.

Suomen on aika ajoin sanottu olevan Euroopan amerikkalaisin maa. Suomalaisten vahva halu omaksua juuri amerikkalaisia tapoja ihmetytti myös maassamme 1990-luvulla työskennellyttä Yhdysvaltain suurlähettilästä. "En ole koskaan kuullut, että kukaan arvostelisi amerikkalaista kulttuuria tai elämäntapaa. Kukaan ei ole koskaan sanonut, että McDonalds on kulttuuri-imperialismia tai että televisiossa esitetään liikaa amerikkalaisia sarjoja."

Halloweenille on etsitty suomenkielistä vastinetta. Sellaiseksi on ehdotettu ainakin sanoja marrasyö, hallainyö, kurpitsajuhla, kekrijuhla tai haamuaatto.

Lue lisää:

Selkäpiitä karmivia kauhuääniä

Halloween-tunnelmaan voi virittyä Ylen arkiston kauhutehosteiden parissa. Uskallatko kuunnella kummituksia, kahleiden kalinaa, karjuntaa ja tuskanhuutoja, hullua naurua tai suden ulvontaa?

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto