Hyppää pääsisältöön

Lampipolyypin kirje Valtioneuvoston kanslialle

 

Parahin valtioneuvoston kanslia! Täällä kirjoittaa muuan lampipolyyppi vaan.

Ihmettelette varmaan miksi kirjoitan justiinsa teille. Se johtuu siitä, että Suomessa on kai kaksitoista ministeriötä, ja asiani kuuluu tavallaan yhtä aikaa monellekin ministeriölle.

Mutta muilla ministeriöillä tuntuu selvästi olevan paljon oikealtakin kuulostavia hommia, vastuualueita ihan, jotka jo niiden ministeriöiden nimestä voi päätellä - kun taas Valtioneuvoston kanslia kuulosti ministeriönä niin perin epämääräiseltä viritykseltä, että ajattelin että teillä varmaan on siellä hyvinkin vuolaalti joutoaikaa tapettavana ja täten aikaa lueksia kirjeitä. Ja voisi olla ihan hyödyllinenkin tunne, että teette hommaa, välillä. Siten tulee Teille sinne Motivaatio-tilanne!

Olen kuullut Radiossa ohjelmaa, olikohan sen nimi Knalli ja sateenvarjo, ja siinä kerrotaan ministeriön erikois-osastosta.

Se kertoo Britanniasta, joka sijaitse ulkomailla, mutta erikois-osastoa varmaan vastaa koti-Suomessamme juuri Valtioneuvoston kanslia, vai mitä.

Kun semmoinen "erikois-osasto", se nimi, sehän ei tavallaan tarkoita yhtään mitään. Ja samalla lailla Valtioneuvoston kanslia ei oikeastaan tarkoita mitään, sen enempää kuin vaikka "viraston eteinen" tai "joidenkin työmiesten joku ihme vanerikoppi".

No, kuitenkin. Kun herrat on yleensä hyvää pataa keskenään, etenkin sopivassa maistissa, niin varmaan voitte sitten viedä tätä asiaa eteenpäin muiden ministeriöiden kanssa vaikka joskus kun menette yhdessä ravintolaan karkeloimaan Valtiota, tai muuten vaan ilakoimaan, tai kun muulta jokapäiväiseltä pipertämiseltä ja haihattelulta jää joissakin oikeissa ministeriöissä aikaa. Niin silloinpa iskette väliin ja sanotte, että olisi yksi Lampipolyypin asia, kun siltä tuli kirje.  Siksi kirjoitan juuri teille.

En tiedä, mitä kaikkea siellä Valtioneuvoston kansliassa tiedetään, mutta epäilen, mahdatteko tietää meistä lampipolyypeistä juuri mitään järjellistä.

Tiesittekö esim. senkään vertaa, että jos vesi lammessa pysyy suht. siedettävän puhtaana, niin lampipolyyppi voi elää ikuisesti.

Toistan - jos vesi on suht. puhdasta, lampipolyyppi voi elää ikuisesti!

Tai tiesittekö sitä, että jos meikäläisen survoo vaikka ohuen verkon läpi, niin että lampipolyyppiparan sutjakka  lampipolyypinkroppa katkeilee palasiksi, niin ne palaset etsiytyvät yhteen niin kuin jossain tieteis-elokuvassa, ja - Ta-Daa! - liittyvät osaset toisiinsa, palaten ehjäksi lampipolyypiksi. Good as new!

Eikä nuo ole mitään legendaa, vaan tieteellinen tosi-asia. Lukekaa vaikka kirjasta, jos teillä on.

Justiinsa ikääntymistä tutkivat heput ovatkin kiinnostuneita meistä lampipolyypeista kerta me ei vaan vanhennuta ollenkaan.

Vertaa tätä siihen, että jos keskivertoministerin vetää purjeveneen kölin alta, saati sitten katiskaverkosta läpi, niin on tosi rähjäisessä kunnossa se ministeri.

Ja jos ministerille hutkaiset ikää lisää vaikka 60-70 vuotta nykyisen iän päälle, niin sehän on jo ihan vanha käpy ja hopottaa täysin omiaan, arkitodellisuudesta erkaantuneena. Tosin monet hopottaa ihan omiaan, arkitodellisuudesta erkaantuneina jo paljon nuorempana. Mutta ymmärrätte pointin.

Tavallaan on ironisea, että kirjeeni aihe liittyy juuri siihen, että me lampipolyypit eletään ikuisesti.

Voi olla, että siellä Valtioneuvoston kansliassa teillä ei käy aika pitkäksi kun teillä on tikkataulut, Windowsin pasianssit, Iltsikan kysymykset ja kuulemma saatte sähköpostiin hauskoja ketjukirjeitä ja pilakuvia niin että päivät saa kulumaan tulematta liian hulluksi - mutta voin vakuuttaa että pienehkön suolammen pohjarähmässä ei ole kauheasti ajanvietettä.

Siellä Valtioneuvoston kansliassa varmaan nyt joku nostaa sormen pystyyn ja sanoo että onhan teillä lampipolyypeillä siellä ihana luonto mitä seurata, mutta kysynpä vastaan, että mitä te tiedätte siitä, millaista on tuijotella pohjaröhnän malluaisia vaikkapa kymmenen miljoonaa vuotta - tietäen että elää ikuisesti, eikä tiedossa ole muuta kulttuuria ja viihdettä kuin jonkun kumiveneellä soutelevan retkeilijän matkaradiosta satunnaisesti kuuluva uutis-ääni tai kuunnelman pätkä joskus, kerran about kahdessakymmenessä vuodessa! Ette enää kadehtisi jos tietäisitte, jumalavites!

Jos tietäisitte, minkälaisen vaivan takana oli tämän kirjeen saaminen aikaiseksi, niin arvostaisitte meitä lampipolyyppejä jo heti paljon enemmän siellä Valtioneuvoston kansliassa, missä teillä on kissan päivät kuin maalaistalon aikamies-vävypojalla, joka makaa uunin pankolla ja syötetään sille kermaa ja ranskalaisia perunoita kaiket päivät vaan! Kermaa, voitteko kuvitella! Ja täällä ei ole edes kuultu kermasta!

Pysähtykääpä nyt siis vähän ja miettikää. Sitten kun te siellä Valtioneuvoston kansliassa jo kasvatte koiranputkea - ja vielä kymmenen ja sata ja kaksisataa miljoonaa vuotta sen jälkeen ja auringon sammumiseen asti meikäläinen vielä sinnittelee matalaotsaista lampipolyypinelämäänsä täällä pohjaröhnässä. Niin että kun joku toinen lampipolyyppi kysyy että mitä kuuluu niin tekee mieli vaan vetää turpaan! Kun eihän tänne mitään uutta kuulu about ikinä, vaikka miten odottaisit ja kyttäisit.

Eikö se siis olisi aikamoinen kunnia teille, jos tietäisitte että olisitte työllänne saaneet meidän lampipolyyppien virikeympäristöä edes  pienen inasen parannetuksi.

Kun, vaikka saisitte aikaiseksi kuinkakin pienen kulttuuri- tai virkistysjutun meille lampipolyypeille, niin satojen miljoonien vuotten aikana se toisi valtavat määrät iloa. Ikuisuus on niin pitkä aika, että pienestäkin lisäilosta ajan oloon kertyy paljon hyvää mieltä.

Uskon, että kulttuuri-, opetus, terveys ja monen muun ministeriön kanssa keksitte keinoja joilla lampipolyyppiuden arkista mitäänsanomattomuutta saadaan hilpeytetyksi.

Vaikkei kukaan muu arvatenkaan ehkä, niin me lampipolyypit luotamme teihin siellä Valtioneuvoston kansliassa.

Nimittäin, vaikka toimisitte kuinka hitaasti, niin kunhan toimitte, niin se riittää meille! Ihmiset hopottaa, että ei riitä aika mihinkään, mutta meillä lampipolyypeilla aikaa riittää. Että kiitollisia autettavia ollaan siinäkin mielessä. Hauskaa loka- ja marraskuuta teille sinne. Täällä meillä taas talviaika etenkin ihan persiistä, kun ei tapahdu mitään.  Mutta siihenhän tässä just haetaankin apua, ymmärrätte kai edes sen. Vai mitä?

Terveisin!

Lampipolyyppi, lat. Hydra (yksi monten puolesta)

 

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Hydra_%28genus%29

http://pomona.edu/Magazine/PCMWin09/NKdanielmartinez.shtml

 

Kuuntele tästä:

Kommentit
  • Käynti pienenä

    Soittoa ja tapahtumia mielen sisällä, pääasiassa.

    Olo on kuin koira murisisi jossain. Tai murisisi jokin paljon pahemepi. Paholainen, seitinohuen ulottuvuuksienvälisen suihkuverhon takana murisisi vaikka.

  • Kelluessaan

    Mielihavaintoja veden piirissä ollessa

    Vesi oli suolatonta, ja siksi välillä kirveli nenässä. Paradoksaalista oli se, että kirveli juuri suolattomuus, eikä -lallisuus, kuten maallikko helposti luulisi.

Uusimmat sisällöt - Näkökulmat