Hyppää pääsisältöön

Itsenäisyyspäivä 6.12.

Suomi on itsenäinen valtio. Suomesta tuli itsenäinen, kun eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen tiukan äänestyksen jälkeen 6. päivänä joulukuuta 1917, ja Suomi vapautui Venäjän hallinnosta.

"Oi maamme Suomi, synnyinmaa, soi sana kultainen.
Ei laaksoa ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa,

kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien"

Maamme-laulu, säv. Fredrik Pacius, san. J.L. Runeberg

Presidentin linna iltavalaistuksessa, Suomen lippu katolla.
Presidentinlinna itsenäisyyspäivänä. Presidentin linna iltavalaistuksessa, Suomen lippu katolla. Kuva: Yle / Derrick Frilund Presidentin linna,Suomen itsenäisyyspäivä,Suomen lippu,presidentin lippu

Suomen tie itsenäiseksi valtioksi

  • Nykyisen Suomen alue asutettiin jääkaudella kymmenisen tuhatta vuotta sitten.
  • Suomi oli osa Ruotsia 1200-luvulta vuoteen 1809 asti.
  • Suomen sodan jälkeen vuonna 1809 Suomi liitettiin osaksi Venäjää. Suomi oli Venäjän suuriruhtinaskunta eli autonominen alue Venäjän alaisuudessa vuodesta 1809 vuoteen 1917.

Vuosi 1917 alkoi Venäjällä levottomissa merkeissä. Kylmä talvi, ruoan puute ja Euroopassa riehunut ensimmäinen maailmansota herättivät tyytymättömyyttä. Helmikuun vallakumouksen jälkeen tsaari Nikolai II syrjäytettiin 15. maaliskuuta 1917.

Suomessa syntyi päätös irtautua Venäjästä. Heinäkuussa 1917 Suomen eduskunta hyväksyi valtalain, joka antoi eduskunnalle korkeimman päätösvallan sisäpoliittisissa kysymyksissä. Puolustus ja ulkopolitiikka kuuluivat edelleen Venäjän vastuulle.

Kun bolševikit kaappasivat Venäjällä vallan väliaikaiselta hallitukselta marraskuussa 1917, alettiin Suomessa pelätä vallankumouksen ja bolševismin leviämistä Suomeen.

  • Eduskunta hyväksyi marraskuussa 1917 uuden valtalain, jossa ei mainittu ulkopolitiikkaa eikä puolustusta. Se oli täten itsenäisyysjulistus.
  • 4. joulukuuta senaatti eli silloinen hallitus antoi itsenäisyysjulistuksen.
  • Eduskunta hyväksyi julistuksen 6. joulukuuta.

Virallinen liputuspäivä

Itsenäisyyspäivä on virallinen liputuspäivä. Suomen lipusta on kolme eri tyyppiä: kansallislippu eli tavallinen siniristilippu, valtiolippu sekä kielekkeinen valtiolippu, aikaisempi sotalippu.


Itsenäisyyspäivän perinteet

Helsingin Tähtitorninmäellä järjestetään itsenäisyyspäivänä lipunnosto, jossa pidetään puheita ja esitetään kuorolaulua. Tilaisuuden järjestää Suomalaisuuden liitto.

Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelukseen Helsingin tuomiokirkossa osallistuu valtion ylin johto: presidentit, valtioneuvosto, eduskunta ja valtion ylimmät virkamiehet.

Tasavallan presidentti myöntää itsenäisyyspäivänä kunniamerkkejä ja ylennyksiä puolustusvoimissa. Puolustusvoimat järjestävät valtakunnallisen paraatin, jonka paikka vaihtelee vuosittain. Sankarihaudoille viedään kukkia, kynttilöitä ja seppeleitä.

Yliopistokaupungeissa juhlapäivän perinteisiin kuuluu ylioppilaiden soihtukulkue.

Monet sytyttävät itsenäisyyspäivän kunniaksi ikkunaan kaksi sinivalkoista kynttilää. Kynttilöiden polttamisen taustalla on pitkä perinne, joka ulottuu 1700-luvulle ja Ruotsin vallan ajalle asti. Alun perin niitä poltettiin kuninkaallisten ja muiden suurmiesten kunniaksi heidän vierailujensa aikana. Sortovuosina ikkunalle asetetuilla kynttilöillä ilmaistiin vastarintaa.

Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto eli Linnan juhlat

Illalla kodeissa on tapana seurata televisiosta suoraa lähetystä tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolta eli Linnan juhlista. Itsenäisyyspäivän juhlamuotoisella vastaanotolla on miltei yhtä pitkä historia kuin itsenäisellä Suomella: ensimmäisen vastaanoton järjesti presidentti K.J. Ståhlberg vuonna 1919.

Juhlan kunniavieraita ovat sotaveteraanit ja lotat. Vakiintuneen tavan mukaan vastaanotolle kutsutaan myös istuvan hallituksen jäsenet, kansanedustajat, Euroopan parlamentin suomalaisjäsenet, valtion korkeimpia virkamiehiä sekä Suomeen akkreditoitu diplomaattikunta. Kutsuvieraiden joukossa on lisäksi eri tavoin ansioituneita suomalaisia yhteiskunnan eri aloilta sekä presidenttiparin vuoden aikana tapaamia henkilöitä. Linnan juhlat on edelleen yksi vuoden seuratuimmista televisio-ohjelmista.

Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto Presidentinlinnassa 1964. Tungos kahvipöydän luona
Tungosta tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla vuonna 1964 Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto Presidentinlinnassa 1964. Tungos kahvipöydän luona Kuva: Yle / Erkki Suonio itsenäisyyspäivän vastaanotto,Linnan juhlat,Suomen itsenäisyyspäivä,Presidentin linna

Maamme-laulu

Suomen kansallislaulun eli Maamme-laulun on säveltänyt Fredrik Pacius Johan Ludvig Runebergin runoon Maamme.

Porilaisten marssi

Porilaisten marssi on ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi vuodesta 1918 alkaen. Marssin alkuperä on epäselvä. Sanat ovat Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista.

Edit: Artikkeli päivitetty 1.12.2016.

  • Näin toimii talous: Mistä raha tulee?

    Raha syntyy velkaa ottamalla.

    Raha syntyy velkaa ottamalla. Kun asiakas nostaa lainaa pankista ja summa siirretään hänen tililleen, rahan määrä on kasvanut. Suurinta osaa siitä ei nimittäin hetki sitten ollut olemassakaan. Kun pankki myöntää asiakkaalle lainan, kirjoitetaan lainasopimus. Sen arvo on lainan summa plus korko, jonka pankki voi laskea omiksi varoikseen.

  • Näin toimii talous: Miten tuotteen tai palvelun hinta määräytyy?

    Markkinataloudessa hinnan määräävät tarjonta ja kysyntä.

    Markkinataloudessa tuotteen hinta määräytyy tarjonnan ja kysynnän perusteella: paljonko tuotetta tai palvelua on tarjolla ja kuinka monet ja kuinka paljon ihmiset sitä haluavat. Jos appelsiineja on tarjolla enemmän kuin niitä ollaan vailla, myyjä laskee appelsiinien hintaa niin paljon, että saa ne kaupaksi.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Mihin veroeurosi menevät? Palvelujen todelliset hintalaput yllättävät

    Julkisen palvelun hinta ei kerro todellisista kustannuksista

    Veroista purnataan, mutta mitä niillä saa? Oppilaan vuosi peruskoulussa maksaa yhteiskunnalle n. 9000 euroa, oppilaalle oppi on ilmaista. Keräsimme esimerkkejä koulutuksen, terveydenhuollon ja päivähoidon todellisista hinnoista. Koulutuksen maksaa yhteiskunta Suomessa opiskeleminen on aina korkeakouluun asti ilmaista - opiskelijalle.

  • Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - tiedätkö miten varautua?

    48 tunnissa sähkökatkos lamaannuttaisi arkielämän.

    Suomi toimii nykyään täysin sähkön varassa. Lyhyetkin sähkökatkot hankaloittavat elämää, mutta jo 48 tunnissa hankaluudet muuttuvat vakaviksi ongelmiksi: veden tulo lakkaa, ruoat pilaantuvat, pakkasella kotien lämpötila laskee. Nykyisten suositusten mukaan ihmisten kannattaisi varautua ns. kotivaralla selviytymään 72 tunnin ajan.

  • Miksi demokratia?

    10 kysymystä, miksi demokratia on tärkeää.

    Kuka hallitsee maailmaa? Onko hyviä diktaattoreita olemassa? Voiko terrorismi tuhota demokratian? Julkkikset, poliitikot ja tavikset eri puolilla maailmaa vastaavat kymmeneen demokratiaa koskevaan kysymykseen.

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Suomen historia Virtasten silmin – näin köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio

    20 min video Suomen valtion kehityksestä 8 eri kielellä.

    Videoissa kerrotaan Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi kahdeksalla eri kielellä: selkosuomi, arabia, englanti, farsi, kurdi (sorani), somali, thai ja venäjä. Emilia Virtanen on 2000-luvun koulutettu ja kansainvälinen suomalainen, mutta hänen isoisänsä isoisä Kustaa Virtanen eli hyvin erilaisissa oloissa köyhänä torpparina 1900-luvun alussa.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?