Lähiruuasta on Suomessa tullut trendikästä. Jopa siinä määrin, että myös marketit mainostavat nyt myyvänsä lähiruokaa. Suomessa lähiruuan käsite on laajempi kuin muissa maissa, joissa lähiruuasta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä paikallisesti tuotettua ruokaa.
Erilaiset käsitykset lähiruoasta
Torilta saa lähiruokaa, mutta mitä se oikeastaan on? Onko helsinkiläiselle virolainen peruna enemmän lähiruokaa kuin Lapin puikula?
Suomessa lähiruuan käsitettä ei ole sen tarkemmin määritelty, toisin kuin Ruotsissa. Tukholmassa ihmiset ovat syksyisin sankoin joukoin liikkeellä aitoa lähiruokaa myyvällä Bondens Egen Marknadilla, Talonpojan torilla.
Ruotsissa kilometrirajoitus
Olen itsekin aiemmin, Tukholmassa asuessani, käynyt paljon lähiruokaostoksilla Katarina Bangatanin Talonpojan torilla. Tori on auki keväisin, syksyisin ja joulun alla. Syksyisin torilla myydään runsaasti vihanneksia ja hedelmiä, mutta myös pienten juustoloiden juustoja, hunajatuotteita, leipää, munia ja lihajalosteita. Kahvikupposen seuraksi syysherkkuna oli tällä kertaa myynnissä omena-karhunvadelmapiirakkaa.
Tuottajat 250:n kilometrin säteeltä tulevat Talonpojan torille myymään omia tuotteitaan. Katarina Bangatanin torista on vastuussa Carina Dahlunde, joka kertoo miten 250:n kilometrin lähiruokamääritelmä syntyi kokeilun tuloksena.
- Kun 2000-luvun alkupuolella aloitimme Tukholmassa mietittiin rajaksi ensin 100 kilometriä, mutta tuottajia ei siltä säteeltä löytynyt. 150:n km:n säteeltä löytyi muutamia tuottajia. Lopulta jouduttiin tyytymään 250 km:iin, niin että saatiin laaja valikoima tuotteita. Siitä on sitten tullut normi. Kun Ruotsissa puhutaan lähiruuasta, raja on 250 kilometriä.
Pohjois-Ruotsissa 250 kilometrin rajasta voidaan tarvittaessa tinkiä, mutta toisaalta esimerkiksi Sörmlannissa rajaksi on asetettu tiukemmat sata kilometriä. Keskeistä lähiruokakäsitteelle on, että tuottaja ja kuluttaja ovat suorassa vuorovaikutuksessa.
Ruotsissa lähiruoka tarkoittaa aina ruotsalaista ruokaa, ei vaikkapa Malmössä tanskalaista tai Haaparannalla suomalaista ruokaa. Ajatus on sama kuin Suomessakin, vain kotimainen ruoka voi olla lähiruokaa.
Lähiruoka Suomessa tuotettua
Muutoin käsitettä lähiruoka sovelletaan Suomessa tällä hetkellä vapaasti. Maa- ja metsätalousministeriön lähiruokakoordinaattorin Kirsi Viljasen mukaan suuria muutoksia ei myöskään ole odotettavissa.
- Me ollaan täällä Suomessa alettu käyttää tätä lähiruokatermiä toisin kuin muualla Euroopassa. Muualla puhutaan siitä paikallisesta ruuasta. Paikallisruuassa korostuu nimenomaan läheisyys, ja sellainen tuottajan ja kuluttajan aito kohtaaminen, lyhyet välimatkat. Minun mielestäni me olemme myös Suomen keskustelussa yhä enemmän kuitenkin menty paikallisuuden määritelmään kun lähiruuasta puhutaan.
Suomessa lähiruuaksi mielletään usein kaikki Suomessa kasvatetut ja jalostetut elintarvikkeet. Helsingin lähiruokatapahtumassa kuluttajilla on asiasta omat käsityksensä.
- Lähiruoka on puhdasta ruokaa läheltä, paikallisten tuottamaa ja mahdollisimman vähän mitään ketjuja siinä välissä. Ja se on hyvää, sanoo Kati Immonen. Yleensä se on hyvää, ja sitten se, että S- ja K-ketjut jäävät välistä pois. Sitä lähiruoka meille on, täydentää Olli Immonen.
Lähiruokatapahtumassa vieraileva Åke Suojanen jättäisi hänkin käsitteen lähiruuasta kuluttajan päätettäväksi.
- Ihmiset ovat valistuneita nykyään, tietävät ja osaavat lukea kannun tai pussin kyljestä mitä elintarvike on ja mistä se tulee.
Maataloustuottajien Keskusliiton ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi toivoo, että Suomessa ei päädyttäisi tarkkoihin kilometrirajoihin lähiruokaa määriteltäessä.
- Suomi on harvaan asuttu pitkien etäisyyksien maa. Ei siitä tule mitään, jos me rajataan kilometrit lähiruualle, painottaa Anni-Mari Syväniemi. Yksi pulma myöskin on, että ruuan tuotanto Suomessa on eri alueilla painottunut eri tavoin. Pohjoisessa on paljon maitotiloja ja naudanlihantuotantoa, Varsinais-Suomessa viljellään paljon viljaa ja kasviksia – eri alueilla on erilaiset tuotannot.
Keskeistä jäljitettävyys
Suomesta löytyy toki yrityksiä, joissa lähiruoka-ajatukset on sisäistetty oikeaoppisesti.
- Vääksyn mylly jauhaa meidän luomusopimusviljelijöiden viljat, ja me saamme sitten sieltä korkealaatuista kotimaista raaka-ainetta käyttöömme, kertoo Viipurilaisen Kotileipomon Teppo Yli-Hemmi. Hän on maistattamassa leipää Helsingin lähiruokatapahtumassa.
- Tämä on varmastikin lähileipää parhaimmillaan. Me pystymme viemään leivän jäljitettävyyden pellolle asti, ja kaikki toimii tällä hetkellä noin kolmenkymmenen kilometrin säteellä.
Kun vielä leipuri itse on maistattamassa ja myymässä leipää, toteutuvat ajatukset lähiruuasta tässä täydellisesti ihan kansainvälisessäkin mittakaavassa.
Anni-Mari Syväniemi MTK:sta määrittelee lähiruuan mahdollisimman lähellä myyntipaikkaa tuotetuksi suomalaiseksi ruuaksi.
- Ruuan alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. Lähiruuassa korostuu nimenomaan alkuperä sekä jäljitettävyys.
Maa- ja metsätalousministeriön Kirsi Viljanen jättää mieluiten lähiruokakäsitteen avoimeksi.
- Minun mielestäni lähiruoasta päättää kuluttaja itse. En haluaisi mennä ylhäältäpäin sanomaan, että mikä sille on oikea määritelmä.
Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu lähiruuan aseman vahvistaminen. Käsitettä mahdollisesti täsmennetään myöhemmin. Ruotsin tapaisiin kilometrirajoihin ei Suomessa usko kukaan.
Maija Unkuri, Kuningaskuluttaja, YLE Tutkiva asia
