Hyppää pääsisältöön

Kun raha peliautomaattiin kilahtaa, sielu toiveiden taivaaseen vilahtaa

Kolme ohjelmaa eri vuosikymmeniltä näyttävät asennemuutoksen rahapelejä kohtaan Suomessa: 70-luvulla rahapelien pahaa mainetta pyrittiin hienovaraisesti purkamaan, 80-luvulla etsittiin syitä suomalaisten pelihimoon ja 90-luvulla toivottiin jo, että "uhkaavalta kuulostavalle" uhkapeli-sanalle keksittäisiin korvaava sana.

Rahapelien asema Suomessa on muuttunut rajusti vuosikymmenien saatossa. Ensin ne olivat suuria paheita, joista rangaistiin sakoilla. Tilanne muuttui kuitenkin päälaelleen, kun valtiovalta otti rahapelit siipiensä alle. Rahapelien laillisuuden myötä kävi ilmi, että meissä suomalaissa asui pelihimo.

Vuonna 1973 tehdyssä ohjelmasta ”Pelipyörre” käy ilmi, että jopa lauluissa laulettiin uhkapelien olevan muun muassa viinaan verrattavia riettauksia. Ohjelmassa Ritva Vepsä ja Väinö Vainio puhuvat pelien historiasta leppoisasti ja kovia asenteita hieman kyseenalaistaen. Elettiin aikaa, jolloin suhtautuminen raha-automaatteihin oli jo avoimempaa ja automaatteja alettiin sijoittaa ravintoloiden ja kapakoiden lisäksi myös muihin julkisiin tiloihin.

Ketkä sitten pelasivat rahapelejä? Pelipyörteessä pelaajat jaettiin kolmeen ryhmään: muun muassa totoa pelaaviin ammattipelaajiin, silloin tällöin pelaaviin amatööripelaajiin sekä pelureihin, jotka pelaavat aina, kun on tilaisuus. Peluri riskeeraa ja taistelee todennäköisyyksiä vastaan.

”Uhkapeluri on ihminen, joka pohjimmiltaan haluaa hävitä. Hän haluaa ikään kuin rangaista itseään, koska hän yrittää rikkoa mahdollisuuksien rajoja”, kuvaili filosofian lisensiaatti Kalevi Takala ohjelmassa.

Ohjelman lopussa suunvuoron saa "satamajätkä", joka kertoo peliongelmastaan.

80-luvun ohjelmassa selvitettiin pelihimon syitä

1980-luvulla pelaaminen oli kasvanut sellaisiin mittoihin, että puhuttiin jo pelihimosta. Vuoden 1986 ohjelmassa ”Kovaa peliä Pohjolassa” yritettiinkin löytää syitä suomalaisten pelihimoon: miksi suomalaiset satsasivat jopa kansainvälisellä tasolla niin suuria summia rahapeleihin? Ennenhän näihin peleihin suhtauduttiin ”suorastaan puritaanisesti”.

”Vai riivaako meitä kenties jonkinlainen kansallinen pelihimo, suorastaan tauti?” ohjelma kysyy.

Kyllä riivaa, mutta myös rahan himo – ainakin ohjelmassa haastateltujen mukaan. Suomalaiset jonottavat innoissaan bingosaleihin ja raviluukuille veikkailemaan, koska toivovat voivansa toteuttaa unelmansa äkkirikastumisellaan. Eläkeläisille rahapelit ovat yksi tapa viettää runsasta vapaa-aikaa. Myös jännityksellä on syynsä meidän pelihimoomme.

Ylivieskalainen poliitikko Lauri Linna sanoo sanottavansa aiheesta.

”Se liittyy meidän kulttuurimme kehitysvaiheeseen. On luultavaa, että meidän vanhempi kehityksemme on ollut sellaista ankeaa, talousvaikeuksissa toimimista. Ja nyt sitten kun on näistä päästy, otetaan huvia irti tällä tavalla.”

Linna uskoi myös, että suomalainen yhteiskunta ei olisi yhtä rauhallinen, jos meillä ei olisi ”ajatuksia sitovia” rahapelejä.

90-luvun ohjelmasta uupui kritiikki

Keskusteluohjelmassa ”Ajan henki: Rahapelit” suhtautuminen rahapeleihin on peittelemättömän positiivista. Keskustelemassa ovat Veikkauksen Raimo Dahlman sekä Joensuun yliopiston dosentti Eeva-Liisa Lehtonen, joka on käsitellyt rahapelejä väitöskirjassaan. Hän ilmoittaa myös pelaavansa onnenpelejä.

Juuri Lehtonen näyttää olevan erityisen innoissaan rahapeleistä. Puhuttaessa niiden varjopuolista Lehtonen kääntää keskustelun positiiviselle raiteelle:

”Minun mielestäni kannattaisi muistaa se ilo. On toki näitä tummiakin sävyjä, puhutaan peliongelmaisista ja niin edelleen, mutta mikseivät suomalaiset saisi nauttia tällaisesta asiasta?” hän kysyy hymyillen.

Lehtonen toivoo myös, että uhkapeleille keksittäisiin jokin uusi, lievempi termi.

”Se on niin uhkaava tämä käsite”, Lehtonen sanoo.

Keskustelusta puuttuu vastakkaista kantaa edustava osapuoli. Lähes täysin kritiikittömästi rahapelejä käsittelevän ohjelman lopussa juontaja Eeki Mantere kehottaa katsojia: ”Pelaamaan vaan kaikki”.

Teksti: Sonja Fogelholm

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteellisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteellisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.