Hyppää pääsisältöön

Kun raha peliautomaattiin kilahtaa, sielu toiveiden taivaaseen vilahtaa

Kolme ohjelmaa eri vuosikymmeniltä näyttävät asennemuutoksen rahapelejä kohtaan Suomessa: 70-luvulla rahapelien pahaa mainetta pyrittiin hienovaraisesti purkamaan, 80-luvulla etsittiin syitä suomalaisten pelihimoon ja 90-luvulla toivottiin jo, että "uhkaavalta kuulostavalle" uhkapeli-sanalle keksittäisiin korvaava sana.

Rahapelien asema Suomessa on muuttunut rajusti vuosikymmenien saatossa. Ensin ne olivat suuria paheita, joista rangaistiin sakoilla. Tilanne muuttui kuitenkin päälaelleen, kun valtiovalta otti rahapelit siipiensä alle. Rahapelien laillisuuden myötä kävi ilmi, että meissä suomalaissa asui pelihimo.

Vuonna 1973 tehdyssä ohjelmasta ”Pelipyörre” käy ilmi, että jopa lauluissa laulettiin uhkapelien olevan muun muassa viinaan verrattavia riettauksia. Ohjelmassa Ritva Vepsä ja Väinö Vainio puhuvat pelien historiasta leppoisasti ja kovia asenteita hieman kyseenalaistaen. Elettiin aikaa, jolloin suhtautuminen raha-automaatteihin oli jo avoimempaa ja automaatteja alettiin sijoittaa ravintoloiden ja kapakoiden lisäksi myös muihin julkisiin tiloihin.

Ketkä sitten pelasivat rahapelejä? Pelipyörteessä pelaajat jaettiin kolmeen ryhmään: muun muassa totoa pelaaviin ammattipelaajiin, silloin tällöin pelaaviin amatööripelaajiin sekä pelureihin, jotka pelaavat aina, kun on tilaisuus. Peluri riskeeraa ja taistelee todennäköisyyksiä vastaan.

”Uhkapeluri on ihminen, joka pohjimmiltaan haluaa hävitä. Hän haluaa ikään kuin rangaista itseään, koska hän yrittää rikkoa mahdollisuuksien rajoja”, kuvaili filosofian lisensiaatti Kalevi Takala ohjelmassa.

Ohjelman lopussa suunvuoron saa "satamajätkä", joka kertoo peliongelmastaan.

80-luvun ohjelmassa selvitettiin pelihimon syitä

1980-luvulla pelaaminen oli kasvanut sellaisiin mittoihin, että puhuttiin jo pelihimosta. Vuoden 1986 ohjelmassa ”Kovaa peliä Pohjolassa” yritettiinkin löytää syitä suomalaisten pelihimoon: miksi suomalaiset satsasivat jopa kansainvälisellä tasolla niin suuria summia rahapeleihin? Ennenhän näihin peleihin suhtauduttiin ”suorastaan puritaanisesti”.

”Vai riivaako meitä kenties jonkinlainen kansallinen pelihimo, suorastaan tauti?” ohjelma kysyy.

Kyllä riivaa, mutta myös rahan himo – ainakin ohjelmassa haastateltujen mukaan. Suomalaiset jonottavat innoissaan bingosaleihin ja raviluukuille veikkailemaan, koska toivovat voivansa toteuttaa unelmansa äkkirikastumisellaan. Eläkeläisille rahapelit ovat yksi tapa viettää runsasta vapaa-aikaa. Myös jännityksellä on syynsä meidän pelihimoomme.

Ylivieskalainen poliitikko Lauri Linna sanoo sanottavansa aiheesta.

”Se liittyy meidän kulttuurimme kehitysvaiheeseen. On luultavaa, että meidän vanhempi kehityksemme on ollut sellaista ankeaa, talousvaikeuksissa toimimista. Ja nyt sitten kun on näistä päästy, otetaan huvia irti tällä tavalla.”

Linna uskoi myös, että suomalainen yhteiskunta ei olisi yhtä rauhallinen, jos meillä ei olisi ”ajatuksia sitovia” rahapelejä.

90-luvun ohjelmasta uupui kritiikki

Keskusteluohjelmassa ”Ajan henki: Rahapelit” suhtautuminen rahapeleihin on peittelemättömän positiivista. Keskustelemassa ovat Veikkauksen Raimo Dahlman sekä Joensuun yliopiston dosentti Eeva-Liisa Lehtonen, joka on käsitellyt rahapelejä väitöskirjassaan. Hän ilmoittaa myös pelaavansa onnenpelejä.

Juuri Lehtonen näyttää olevan erityisen innoissaan rahapeleistä. Puhuttaessa niiden varjopuolista Lehtonen kääntää keskustelun positiiviselle raiteelle:

”Minun mielestäni kannattaisi muistaa se ilo. On toki näitä tummiakin sävyjä, puhutaan peliongelmaisista ja niin edelleen, mutta mikseivät suomalaiset saisi nauttia tällaisesta asiasta?” hän kysyy hymyillen.

Lehtonen toivoo myös, että uhkapeleille keksittäisiin jokin uusi, lievempi termi.

”Se on niin uhkaava tämä käsite”, Lehtonen sanoo.

Keskustelusta puuttuu vastakkaista kantaa edustava osapuoli. Lähes täysin kritiikittömästi rahapelejä käsittelevän ohjelman lopussa juontaja Eeki Mantere kehottaa katsojia: ”Pelaamaan vaan kaikki”.

Teksti: Sonja Fogelholm

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.