Hyppää pääsisältöön

Raatteen tien tuhot ja myytti

Sotasaalista ja kaatuneita Raatteen tiellä talvisodassa 1940
Sotasaalista ja kaatuneita Raatteen tiellä talvisodassa 1940 Sotasaalista ja kaatuneita Raatteen tiellä talvisodassa 1940 Kuva: SA-kuva Raatteen tien taistelu,1940,talvisota,Sotasaalis,kaatuneet,Suomussalmi

Raatteen tien taistelu tammikuussa 1940 on yksi talvisodan käännekohtia. Kukistamalla puna-armeijan Suomussalmella estivät suomalaissotilaat valtakunnan jakamisen kahtia. Syksyllä 2012 julkaistu tutkimus kyseenalaisti taistelun ympärille syntyneitä myyttejä.

Talvisodassa käyty Raatteen tien taistelu jätti jälkeensä murheellisen näkymän. Taisteluja käytiin tammikuussa 1940 armottomassa pakkasessa, mikä vaikutti kesävarusteissa olevien venäläisjoukkojen taistelukykyyn lamaannuttavasti. Myöhemmin tämä Suomen 9. divisioonan 6 000 sotilaan voitto puna-armeijan 44. divisioonan 25 000 sotilaasta on kasvanut myyttisiin mittasuhteisiin.

Yhtenä ratkaisevan tekijänä suomalaisten taisteluvoitossa on pidetty kokemusta talviolosuhteissa liikkumisesta sekä varustautumisesta pakkaseen vihollista paremmin. Osa puna-armeijan ukrainalaissotilaista kuoli Raatteen tiellä kylmyyteen.

London Sunday Dailyn kirjeenvaihtaja Virginia Cowles kuvaili raportissaan näkymää järkyttyneenä:

"...ja täällä näin kauheimman milloinkaan kohtaamani näyn. Metsät tien molemmin puolin olivat tulleet tunneksi 'kuolleen miehen maana'. Ehkä aamun kauneus teki venäläisten hirveän tuhon vieläkin kauheammaksi, kun saavuimme paikalle... Tulimme täydellisen tuhon näyttämölle. Neljän mailin matkalla tiellä ja metsissä oli miesten ja hevosten ruumiita, tuhottuja tankkeja, kenttäkeittiöitä, autoja, aseidenkuljetusvaunuja, karttoja, kirjoja ja vaatteita. Kuolleet olivat jäätyneet koviksi kuin kivettynyt puu, ja iho oli mahonginruskea. Jotkut olivat röykkiöihin kasautuneina kuin roskaläjissä. Kaikki olivat jäätyneet siihen asentoon, johon olivat kuolleet... Heitä oli kaikkialla, satoja ja satoja irvokkaita puisevia ruumiita."

Raatteen tien taistelun miestappioista ei koskaan ole saatu lopullista varmuutta. Aiemmista jopa yli 17 000 kuolleen arviosta on päädytty arvioon 7 000–9 000 kaatuneesta. Suomalaisia kaatui tai katosi noin 400.

Raatteen tiestä uutta tulkintaa

Raatteesta tuli Suomen sotahistorian kuuluisin taistelu, jossa tiivistyi sisällissodan repimän kansan yhdistänyt talvisodan henki. Syksyllä 2012 julkaistu tutkimus kuitenkin kyseenalaisti myyttejä. Tv-uutisten jutussa historioitsija, filosofian tohtori Teemu Keskisarja kertoo, että korpikylien väki liittyi vihollisien puolelle. Puna-armeijan oppaiksi ryhtyneistä osa oli korpikommunisteja, osa odotti uskonnollisessa hengessä ilmestyskirja kädessä punaista pelastajaa. Keskisarja hyödynsi tutkimuksessaan aiemmin tutkimuksissa käyttämättömiä asiakirjoja. Historioitsijan mukaan puna-armeija olisi saattanut jumiutua Raatteen kinoksiin ilman suomalaisiakin.

Raatteen tie - myytti ja todellisuus -radio-ohjelmassa Teemu Keskisarja valottaa taistelun taustaa ja kulkua rivimiesten perspektiivistä. Historioitsija kiinnittää huomionsa keskeisiin tekijöihin, jotka muuten jäisivät katveeseen. Esimerkiksi suksien merkitys oli suuri — vielä vuonna 1918 taistelijat rämpivät huonoissa olosuhteissa. Myöskään mitään "talvisodan henkeä" ei tunnettu sodan alussa, se syntyi ensimmäisten voittojen myötä. Suomalaiset sotilaat pitivät tarkkaa kirjaa kaatuneistaan, mutta neuvosto-Venäjän sotilaat taistelivat niin kuin suurvallat vanhastaan usein tekivät: miesylivoimalla, ja tähän kuului myös tietty ylimalkaisuus kaatuneiden suhteen niin pahalta kuin se kuulostaakin.

Pimeä historia -tv-sarjassa historioitsija Teemu Keskisarja ja opettaja Marko Kämäräinen käyvät läpi Suomen historian synkkiä tai pimentoon jääneitä vaiheita. Sarjan neljännessä jaksossa Ihmiset Raatteen tiellä Keskisarja ja Kämäräinen selvittävät Suomussalmella suurtaistelun käänteitä ihmiskohtaloiden kautta. Matkalta löytyy suomalaisten selviämistä ja ukrainalaisten tragediaa.

Kommentit
  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

  • Matti Nykänen voitti mäkihypyssä kaiken – katso videoita urheilu- ja viihdetähden elämän varrelta

    Mäkihyppylegendan esiintymisiä vuosien varrelta.

    Mäkihyppääjä Matti Nykänen (1963–2019) oli nelinkertainen olympiakultamitalisti ja kuusinkertainen maailmanmestari. Vaikka Nykänen urheilu-uransa jälkeen ajelehti kohusta toiseen alkoholinkäyttönsä ja myrskyisten parisuhteidensa ristiaallokossa, ovat miehen urheilumeriitit kuitenkin vertaansa vailla maailmassa. Artikkeliin on koottu 55-vuotiaana menehtyneen Nykäsen saavutuksia ja esiintymisiä vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto