Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Ilmaiset pelit ovat kännykkäpelaamisen uusi rahasampo

Viikonlopun Digiexpo-messuilla palkittiin jälleen vuoden kotimainen pelinkehittäjä, ja tänä vuonna vihaisten lintujen kanssa puuhastelleet saivat väistyä, kun kunnian sai toinen paisuva kotimainen peliyhtiö, Supercell. Palkinnon pokkasi yhtiön hittipelin, Clash of Clansin product lead Lasse Louhento, joka lupasi 3 000 euron palkinnon menevän suoraan Movember-viiksikampanjaan. 

Supercell paisuu vauhdilla tahkoamalla erinomaista tulosta ilmaisten mobiilipeliensä avulla. Ilmaisilla peleillä? Kyllä. Ilmaisillakin peleillä voi takoa rahaa, salaisuus on nimeltään lisäsisältö, joka on tietysti maksullista.

Kuva: Supercell

Supercellin Clash of Clans -peli on ollut Applen App Storen tuottavin ohjelma jo 77 maassa. Yhtiö ei kerro yksittäisen pelin tuottolukuja, mutta paljasti lokakuun alussa New York Timesille, että CoC ja toinen hittipeli Hay Day tuottavat päivässä yhteensä noin 270 000 euroa.

- Tuo piti paikkansa, kun haastattelu tehtiin. Nyt vastaava luku on isompi, Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen myhäilee nyt. 

Kummatkin ovat puhelimeen ladattaessa ilmaisia pelejä, mutta lisäsisältö maksaa. Ilmaiset pelit tuntuvat järjettömiltä, mutta ovat osoittautuneet hämmästyttävän tuottaviksi, sillä kun koukkuun jää, alkaa lisäsisältö kiinnostaa pelaajia. Laatua ilmaispeliltä kuitenkin vaaditaan, jopa enemmän kuin maksulliselta.

- Ilmaispelin on lähtökohtaisesti oltava käyttäjän mielestä parempi kuin maksullisen vastineensa. Ellei peli ole hyvä heti alussa, kuluttaja lopettaa pelaamisen saman tien, eikä pelinkehittäjä saa pelistään lainkaan rahaa, kuvailee Paananen

- Ilmaispeleillä pitää olla myös todella pitkä peliaika, jotta pienistä maksuista koostuva tulovirta on tarpeeksi suuri tekemään toiminnasta kannattavaa.

 Paanasen mielestä ilmaispeleissä voittavat sekä kehittäjä että kuluttaja.

- Näin annetaan kaikille mahdollisuus kokeilla peliä luvallisesti ilman pelkoa piratismista. Kuluttajat voivat pelata peliä ja maksaa siitä juuri niin paljon tai vähän kuin haluavat. Tavallaan maksavat käyttäjät kustantavat lystin myös muille. Toisaalta myös pelinkehittäjä voittaa, koska näin hän saa pelilleen mahdollisimman laajan joukon käyttäjiä, Paananen selvittää.

Pelaajan kärsimättömyys tuo rahaa

Miten pelin sisäisillä pikkuostoksilla voi sitten tehdä rahaa? Useimmiten siksi, että pelistä innostuneet haluavat edetä siinä ilmaiseksi pelaavia nopeammin. Ilkka Paanasen mukaan Supercellin peleissä suosituimpia ostoksia ovat pelin kulkua nopeuttavat ns. speed-upit. Pelaaja pystyy niiden avulla nopeammin vaikkapa rakentamaan talon, lisäämään joukkoja tai keräämään muita resursseja. Esimerkiksi Hay Dayssä kasa virtuaalikolikoita maksaa 0,89 euroa ja Clash of Clansissa kasa virtuaalijalokiviä 4,49 euroa. Hätäisimmät voivat 90 euron panostuksella ostaa peräti arkullisen jalokiviä.

Mobiilipelien uuden rahasammon löytymisestä todistaa App Storen tuottavimpien pelien lista: DragonVale, Kingdoms of Camelot, CSR Racing ja  mainittu Clash of Clans; jokainen näistä on lähtökohtaisesti ilmainen.

Dragon Vale

Applen lähes reaaliajassa julkaisema tuottavimpien ohjelmien lista löytyy mm. App Annie –sivulta. Kirjoitushetkellä kymmenen USA:n tuottavimman pelin joukossa on kaksi Supercellin peliä, näistä Clash of Clans on ykkönen. USA:n ostetuimpien iPhone-pelien listaa hallitsee puolestaan Rovion Bad Piggies (hinta 0.99$). Ei hassummin pieneltä Pohjoismaalta, joka on ihmismäärässä yhden amerikkalaisen osavaltion keskiluokkaa.

Täysin suomalaisin voimin kansainväliseen menestykseen ei ole kuitenkaan kumpikaan yritys ponkaissut.  Sekä Rovion että Supercellin taustalla vaikuttaa riskipääomayhtiö Accel Partners USA:n Piilaaksosta. Sama yhtiö haistoi aikanaan menestystarinan myös Facebookissa, joten suomalaisille kehittäjille voi toivoa vain hyvää.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.