Hyppää pääsisältöön

Banaanikärpänen tykkää hedelmistä

Banaanikärpänen omenalla
Banaanikärpänen omenalla. Kuva: Risto Salovaara/Yle Banaanikärpänen omenalla Kuva: Risto Salovaara/Yle banaanikärpänen,kärpäset,hyönteiset,omena

Syksyisin lähes jokaisessa kodissa pörrää hedelmien ja marjojen ympärillä joukko pieniä kärpäsiä. Ne ovat mahlakärpäsiä, joista tunnetuin on banaanikärpänen. Banaanikärpänen tunnetaan myös perinnöllisyystieteen mallieläimenä.

Banaanikärpänen (Drosophila melanogaster)

  • kuuluu mahlakärpäsiin
  • uusi sukupolvi viikossa
  • ravintona mm. hedelmien nesteet
  • perinnöllisyystieteen malliorganismi
  • tunnetaan paljon mutanttikantoja

Loppukesän omenasato on parhaimmillan ja pöydällä herkut valmiina nautittaviksi. Mutta ei aikaakaan, kun omenoiden ympärillä alkaa hyörinä. Pienet mahlakärpäset ovat löytäneet paikalle.Tunnetuin laji, joskaan ei yleisin, on banaanikärpänen.

Mahlakärpäset imevät pehmenneistä hedelmistä nesteitä. Kärpäset lisääntyvät tehokkaasti ja muutaman päivän jälkeen niitä on kaikkialla, missä vain hedelmiä tai marjoja on tarjolla.  Jos hedelmässä on pienikin kolhu, jossa pilaantuminen on aluillaan, se on oiva paikka kärpäsen munille ja toukille.

Banaanikärpästen hävittäminen pitääkin aloittaa poistamalla niitä houkuttavat hedelmät ja jätteet. Käsitiskiaineesta, omenaviinietikasta ja vedestä voi tehdä seoksen, joka houkuttaa kärpäset ansaan. Myös aspartaamilla makeutettua light-mehua voi kokeilla.

Syksyn satokauden päättyessä mahlakärpäset katoavat yhtä huomaamatta kuin ne aikanaan ilmestyivät. Banaanikärpänen ei talvehdi Suomessa, vaan kanta perustuu etelämpää tuleviin yksilöihin.

Banaanikärpänen on jo sadan vuoden ajan ollut yksi biologian, varsinkin perinnöllisyystieteen malliorganismeista. Sen koko perimä selvitettiin jo vuonna 2000. Sitä on helppo kasvattaa. Suotuisissa oloissa uusi sukupolvi kehittyy viikossa. Kärpäsiin on helppo aikaansaada erilaisia mutaatioita. Maailman laboratorioissa onkin nykyään tuhansia perimältään erilaisia kantoja. Banaanikärpäsen avulla on selvitetty monien ominaisuuksien periytyvyyttä. Tuloksia voidaan osin soveltaa myös ihmiseen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä?

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tutustutaan suomalaisiin hyönteisiin.

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Linnut

    Tutustutaan suomalaisiin lintuihin.

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tutustutaan Suomen nisäkkäisiin.

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista.

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristökysymys on maailmanlaajuinen.

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.