Hyppää pääsisältöön

Suomalaisen musiikin päivä 8.12. - kansallissäveltäjämme Sibelius oli konservatiivi ja vallankumouksellinen

Jean Sibelius (kuva Ivar Helander)
Jean Sibelius (kuva Ivar Helander) jean sibelius

Jean Sibelius (1865–1957) on Suomen kansallissäveltäjä. Hän on myös kansainvälisesti tunnetuin ja arvostetuin säveltäjämme. Suomalaisen musiikin päivää vietetään Sibeliuksen syntymäpäivänä 8.12.

Merkillistä, että musiikille aina yritetään hakea selityksiä. Itse asiassa sävellys on sieluntila, jota ei voi ilmaista muuten kuin sävelin. Nyt se tulikin oikein hyvin sanotuksi. Sitähän se juuri on. Sieluntila, jota ei voi ilmaista muulla tavoin.

(Santeri Levas: Järvenpään mestari)

Kansallissäveltäjä ja suuri sinfonikko

Johan Christian Julius Sibelius syntyi Hämeenlinnassa musiikkia harrastavaan ruotsinkieliseen perheeseen. Alunperin hänen aikomuksensa oli ryhtyä lukemaan lakia, mutta musiikki vei mennessään. Niinpä hän alkoi opiskella Helsingin musiikkiopistossa (nykyisessä Sibelius-akatemiassa) säveltäjä Martin Wegeliuksen johdolla.

Nimi Jean juontaa juurensa Sibeliuksen sedän, myöskin Johan Sibeliuksen, jäämistöön. Sibelius alkoi käyttää opiskeluvuosinaan sedältään jääneitä käyntikortteja, joissa nimi oli silloisen muodin mukaisesti kirjoitettu ranskalaisittain Jean.

1880-luvun loppupuoli merkitsi Sibeliukselle myös elinikäisen ystäväpiirin muodostumista eri alojen taiteilijoiden, kuten Akseli Gallen-Kallelan, Eero Järnefeltin ja Eino Leinon, kanssa.

Helsingin jälkeen opinnot jatkuivat mm. Wienissä, jossa Sibelius tutustui moniin aikansa tunnettuihin säveltäjiin. Etäisyys kotimaasta herätti myös suuren kiinnostuksen suomalaista kulttuuria ja perinnettä kohtaan. Vuonna 1892 kantaesityksensä saikin Kullervo-sinfonia, joka oli Sibeliuksen uran läpimurto. Samana vuonna hän meni naimisiin Eero Järnefeltin siskon Aino Järnefeltin kanssa.

Suomalaiset kaipasivat kansallistunnon vahvistusta etenkin Venäjän keisarin antaman manifestin jälkeen helmikuussa 1899. Autonomiaa kaventava säädös tulkittiin sortotoimeksi Suomen itsehallintoa kohtaan. Sibeliuksen isänmaallinen musiikki, erityisesti vuonna 1900 sävelletty Finlandia, vastasi tähän tarpeeseen. Sibeliuksesta tulikin lähes kansallissankari.

1904 Sibelius muutti Tuusulanjärvelle uuteen kotiin, joka nimettiin Sibeliuksen puolison mukaan Ainolaksi. Näin Sibeliuksesta tuli osa Tuusulanjärven taiteilijayhteisöä, johon kuuluivat monet Helsingin opiskeluaikojen ystäväpiirin jäsenistä.

Sibeliuksen sävellystyön tuottoisimmat vuodet ajoittuvat 1900–1930-luvuille. Ikuiseksi arvoitukseksi on jäänyt kahdeksas sinfonia, jonka Sibeliuksen uskotaan polttaneen. Sen sisällöstä, kohtalosta ja keskeneräisyydestä ei ole koskaan saatu varmuutta.

Kansainvälisesti arvostettu säveltäjä menehtyi aivoverenvuotoon vuonna 1957 ja hänet haudattiin Ainolaan. Talo on toiminut museona vuodesta 1974.

Sibeliuksen musiikki jatkaa elämäänsä

Sibeliusta levytetään yhä paljon, ja hänen vaikutuksensa näkyy edelleen useiden nykysäveltäjien työssä sekä Suomessa että ulkomailla. Joskus hänen varjonsa on koettu olevan kotimaassa liiankin ison.

Varsinaista koulukuntaa Sibeliukselle ei koskaan syntynyt, mutta laajasta ja omintakeisesta tuotannosta on moni säveltäjä löytänyt oman inspiraation kohteensa. Erityisesti sinfoniamusiikin luojana ja uudistajana Sibelius on alansa merkittävimpiä nimiä.

Sibeliuksen monipuolisuudesta kertoo se, että häntä on kuvailtu sekä konservatiiviseksi että vallankumoukselliseksi. Jälkimmäisestä, Sibeliuksen modernista perinnöstä, tehdään löytöjä yhä edelleen.

Lue lisää:

Jean Sibelius vuonna 1925 (kuva Ivar Helander)

Yle Klassinen: Jean Sibelius 150v

2015 tuli kuluneeksi 150 vuotta kansallissäveltäjämme syntymästä. Palaa maestron syntymäpäiväjuhlien tunnelmiin: Aamu-tv:n aamukahvit Ainolassa, Finlandia-hymnin yhteislaulutilaisuus Senaatintorilla ja Radion sinfoniaorkesterin juhlakonsertti Hämeenlinnan Verkatehtaalla

Keskeisiä teoksia

•    Sinfoniat 1-7 (1899-1924)
•    Kullervo op. 7(1892)
•    Finlandia op. 26 (1899)
•    Karelia-sarja, op. 11 (1893)

Kuuntele Sibeliuksen musiikkia Elävässä arkistossa

Viralliseksi liputuspäiväksi vuonna 2011

Hämeenlinnan Kansallinen Kulttuuriyhdistys ry lähti ajamaan liputuspäivää Sibeliukselle ja suomalaiselle säveltaiteelle vuonna 2004 Kaija Lehmuskallion ehdotuksesta. Päivämäärän luonnollisimmaksi vaihtoehdoksi katsottiin Sibeliuksen syntymäpäivä 8. joulukuuta.

Kansalaisaloitteen muotoon laadittu kirjelmä luovutettiin sisäasianministeriölle. Aloitetta liittyivät puoltamaan Hämeenlinnan ja Järvenpään kaupungit sekä lukuisat yhdistykset ja yhteisöt.

Sisäasiainministeriö antoi liputuksesta suosituksen vuonna 2005, jolloin Sibeliuksen syntymästä oli kulunut 140 vuotta. Samalla ministeriö keräsi mielipiteitä päivän muuttamisesta yleiseksi liputuspäiväksi, koska uusien liputuspäivien on saatava kansalaisten yleinen hyväksyntä.

Liputusmääräys toistettiin seuraavina vuosina ja sen toteutumista tarkkailtiin. Vuonna 2007 ministeriö totesi liputuksen saaneen yleisen ja riittävän laajan hyväksynnän, ja teki Helsingin almanakkatoimistolle esityksen joulukuun 8. päivän merkitsemisestä kalenteriin liputuspäiväksi.

Musiikkipiireissä oli myös ehdotettu liputuspäivää suomalaiselle musiikille. Päivämääräksi oli esitetty 11.3., joka oli nykyisen Sibelius-akatemian perustaneen Helsingfors Musikförening -yhdistyksen perustamispäivä. Ehdottajat eivät halunneet kytkeä musiikin päivää yksittäiseen henkilöön.

Tilanteen epäselvyys ja pelko liputuspäivien inflaatiosta lykkäsi almanakkatoimiston päätöstä. Se tehtiin lopulta selvittelytyön päätteeksi, ja Sibelius ja suomalainen musiikki saivat oman liputuspäivän vuodesta 2011 alkaen.

Lähde: Hämeenlinnan kaupunki: Kertomus liputuspäivähankkeesta

Jean Sibelius vuonna 1890. Kuva: Paul Hecksher.

Jean Sibelius vuonna 1890. Kuva: Paul Hecksher.Jean Sibelius vuonna 1890. Kuva: Paul Hecksher.
Jean Sibelius vuonna 1940. Kuva: Helander / Yle arkistokokoelma.

Jean Sibelius vuonna 1940. Kuva: Helander / Yle arkistokokoelma.Jean Sibelius vuonna 1940. Kuva: Helander / Yle arkistokokoelma.
Jean Sibeliuksen koti Ainola Järvenpäässä toimii nykyisin museona. Talon on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck. Kuva: Marjo Salmi / Yle.

Jean Sibeliuksen koti Ainola Järvenpäässä toimii nykyisin museona. Talon on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck. Kuva: Marjo Salmi / Yle.Jean Sibeliuksen koti Ainola Järvenpäässä toimii nykyisin museona. Talon on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck. Kuva: Marjo Salmi / Yle.

8.12.16 Korjattu linkki Elävään arkistoon, lisätty linkki 150v-sivuille.

  • Näin toimii talous: Mistä raha tulee?

    Raha syntyy velkaa ottamalla.

    Raha syntyy velkaa ottamalla. Kun asiakas nostaa lainaa pankista ja summa siirretään hänen tililleen, rahan määrä on kasvanut. Suurinta osaa siitä ei nimittäin hetki sitten ollut olemassakaan. Kun pankki myöntää asiakkaalle lainan, kirjoitetaan lainasopimus. Sen arvo on lainan summa plus korko, jonka pankki voi laskea omiksi varoikseen.

  • Näin toimii talous: Miten tuotteen tai palvelun hinta määräytyy?

    Markkinataloudessa hinnan määräävät tarjonta ja kysyntä.

    Markkinataloudessa tuotteen hinta määräytyy tarjonnan ja kysynnän perusteella: paljonko tuotetta tai palvelua on tarjolla ja kuinka monet ja kuinka paljon ihmiset sitä haluavat. Jos appelsiineja on tarjolla enemmän kuin niitä ollaan vailla, myyjä laskee appelsiinien hintaa niin paljon, että saa ne kaupaksi.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Mihin veroeurosi menevät? Palvelujen todelliset hintalaput yllättävät

    Julkisen palvelun hinta ei kerro todellisista kustannuksista

    Veroista purnataan, mutta mitä niillä saa? Oppilaan vuosi peruskoulussa maksaa yhteiskunnalle n. 9000 euroa, oppilaalle oppi on ilmaista. Keräsimme esimerkkejä koulutuksen, terveydenhuollon ja päivähoidon todellisista hinnoista. Koulutuksen maksaa yhteiskunta Suomessa opiskeleminen on aina korkeakouluun asti ilmaista - opiskelijalle.

  • Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - tiedätkö miten varautua?

    48 tunnissa sähkökatkos lamaannuttaisi arkielämän.

    Suomi toimii nykyään täysin sähkön varassa. Lyhyetkin sähkökatkot hankaloittavat elämää, mutta jo 48 tunnissa hankaluudet muuttuvat vakaviksi ongelmiksi: veden tulo lakkaa, ruoat pilaantuvat, pakkasella kotien lämpötila laskee. Nykyisten suositusten mukaan ihmisten kannattaisi varautua ns. kotivaralla selviytymään 72 tunnin ajan.

  • Miksi demokratia?

    10 kysymystä, miksi demokratia on tärkeää.

    Kuka hallitsee maailmaa? Onko hyviä diktaattoreita olemassa? Voiko terrorismi tuhota demokratian? Julkkikset, poliitikot ja tavikset eri puolilla maailmaa vastaavat kymmeneen demokratiaa koskevaan kysymykseen.

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Suomen historia Virtasten silmin – näin köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio

    20 min video Suomen valtion kehityksestä 8 eri kielellä.

    Videoissa kerrotaan Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi kahdeksalla eri kielellä: selkosuomi, arabia, englanti, farsi, kurdi (sorani), somali, thai ja venäjä. Emilia Virtanen on 2000-luvun koulutettu ja kansainvälinen suomalainen, mutta hänen isoisänsä isoisä Kustaa Virtanen eli hyvin erilaisissa oloissa köyhänä torpparina 1900-luvun alussa.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?