Hyppää pääsisältöön

Suomalaisen musiikin päivä 8.12. - kansallissäveltäjämme Sibelius oli konservatiivi ja vallankumouksellinen

Jean Sibelius (1865–1957) on Suomen kansallissäveltäjä. Hän on myös kansainvälisesti tunnetuin ja arvostetuin säveltäjämme. Suomalaisen musiikin päivää vietetään Sibeliuksen syntymäpäivänä 8.12.

Merkillistä, että musiikille aina yritetään hakea selityksiä. Itse asiassa sävellys on sieluntila, jota ei voi ilmaista muuten kuin sävelin. Nyt se tulikin oikein hyvin sanotuksi. Sitähän se juuri on. Sieluntila, jota ei voi ilmaista muulla tavoin.

(Santeri Levas: Järvenpään mestari)

Kansallissäveltäjä ja suuri sinfonikko

Johan Christian Julius Sibelius syntyi Hämeenlinnassa musiikkia harrastavaan ruotsinkieliseen perheeseen. Alunperin hänen aikomuksensa oli ryhtyä lukemaan lakia, mutta musiikki vei mennessään. Niinpä hän alkoi opiskella Helsingin musiikkiopistossa (nykyisessä Sibelius-akatemiassa) säveltäjä Martin Wegeliuksen johdolla.

Nimi Jean juontaa juurensa Sibeliuksen sedän, myöskin Johan Sibeliuksen, jäämistöön. Sibelius alkoi käyttää opiskeluvuosinaan sedältään jääneitä käyntikortteja, joissa nimi oli silloisen muodin mukaisesti kirjoitettu ranskalaisittain Jean.

1880-luvun loppupuoli merkitsi Sibeliukselle myös elinikäisen ystäväpiirin muodostumista eri alojen taiteilijoiden, kuten Akseli Gallen-Kallelan, Eero Järnefeltin ja Eino Leinon, kanssa.

Helsingin jälkeen opinnot jatkuivat mm. Wienissä, jossa Sibelius tutustui moniin aikansa tunnettuihin säveltäjiin. Etäisyys kotimaasta herätti myös suuren kiinnostuksen suomalaista kulttuuria ja perinnettä kohtaan. Vuonna 1892 kantaesityksensä saikin Kullervo-sinfonia, joka oli Sibeliuksen uran läpimurto. Samana vuonna hän meni naimisiin Eero Järnefeltin siskon Aino Järnefeltin kanssa.

Suomalaiset kaipasivat kansallistunnon vahvistusta etenkin Venäjän keisarin antaman manifestin jälkeen helmikuussa 1899. Autonomiaa kaventava säädös tulkittiin sortotoimeksi Suomen itsehallintoa kohtaan. Sibeliuksen isänmaallinen musiikki, erityisesti vuonna 1900 sävelletty Finlandia, vastasi tähän tarpeeseen. Sibeliuksesta tulikin lähes kansallissankari.

1904 Sibelius muutti Tuusulanjärvelle uuteen kotiin, joka nimettiin Sibeliuksen puolison mukaan Ainolaksi. Näin Sibeliuksesta tuli osa Tuusulanjärven taiteilijayhteisöä, johon kuuluivat monet Helsingin opiskeluaikojen ystäväpiirin jäsenistä.

Sibeliuksen sävellystyön tuottoisimmat vuodet ajoittuvat 1900–1930-luvuille. Ikuiseksi arvoitukseksi on jäänyt kahdeksas sinfonia, jonka Sibeliuksen uskotaan polttaneen. Sen sisällöstä, kohtalosta ja keskeneräisyydestä ei ole koskaan saatu varmuutta.

Kansainvälisesti arvostettu säveltäjä menehtyi aivoverenvuotoon vuonna 1957 ja hänet haudattiin Ainolaan. Talo on toiminut museona vuodesta 1974.

Sibeliuksen musiikki jatkaa elämäänsä

Sibeliusta levytetään yhä paljon, ja hänen vaikutuksensa näkyy edelleen useiden nykysäveltäjien työssä sekä Suomessa että ulkomailla. Joskus hänen varjonsa on koettu olevan kotimaassa liiankin ison.

Varsinaista koulukuntaa Sibeliukselle ei koskaan syntynyt, mutta laajasta ja omintakeisesta tuotannosta on moni säveltäjä löytänyt oman inspiraation kohteensa. Erityisesti sinfoniamusiikin luojana ja uudistajana Sibelius on alansa merkittävimpiä nimiä.

Sibeliuksen monipuolisuudesta kertoo se, että häntä on kuvailtu sekä konservatiiviseksi että vallankumoukselliseksi. Jälkimmäisestä, Sibeliuksen modernista perinnöstä, tehdään löytöjä yhä edelleen.

Keskeisiä teoksia

•    Sinfoniat 1-7 (1899-1924)
•    Kullervo op. 7(1892)
•    Finlandia op. 26 (1899)
•    Karelia-sarja, op. 11 (1893)

Kuuntele Sibeliuksen musiikkia Elävässä arkistossa

Viralliseksi liputuspäiväksi vuonna 2011

Hämeenlinnan Kansallinen Kulttuuriyhdistys ry lähti ajamaan liputuspäivää Sibeliukselle ja suomalaiselle säveltaiteelle vuonna 2004 Kaija Lehmuskallion ehdotuksesta. Päivämäärän luonnollisimmaksi vaihtoehdoksi katsottiin Sibeliuksen syntymäpäivä 8. joulukuuta.

Kansalaisaloitteen muotoon laadittu kirjelmä luovutettiin sisäasianministeriölle. Aloitetta liittyivät puoltamaan Hämeenlinnan ja Järvenpään kaupungit sekä lukuisat yhdistykset ja yhteisöt.

Sisäasiainministeriö antoi liputuksesta suosituksen vuonna 2005, jolloin Sibeliuksen syntymästä oli kulunut 140 vuotta. Samalla ministeriö keräsi mielipiteitä päivän muuttamisesta yleiseksi liputuspäiväksi, koska uusien liputuspäivien on saatava kansalaisten yleinen hyväksyntä.

Liputusmääräys toistettiin seuraavina vuosina ja sen toteutumista tarkkailtiin. Vuonna 2007 ministeriö totesi liputuksen saaneen yleisen ja riittävän laajan hyväksynnän, ja teki Helsingin almanakkatoimistolle esityksen joulukuun 8. päivän merkitsemisestä kalenteriin liputuspäiväksi.

Musiikkipiireissä oli myös ehdotettu liputuspäivää suomalaiselle musiikille. Päivämääräksi oli esitetty 11.3., joka oli nykyisen Sibelius-akatemian perustaneen Helsingfors Musikförening -yhdistyksen perustamispäivä. Ehdottajat eivät halunneet kytkeä musiikin päivää yksittäiseen henkilöön.

Tilanteen epäselvyys ja pelko liputuspäivien inflaatiosta lykkäsi almanakkatoimiston päätöstä. Se tehtiin lopulta selvittelytyön päätteeksi, ja Sibelius ja suomalainen musiikki saivat oman liputuspäivän vuodesta 2011 alkaen.

Jean Sibelius
Jean Sibelius Kuva: Daniel Nyblin
Jean Sibelius fotograferad år 1935.
Jean Sibelius fotograferad år 1935. Kuva: ullstein bild - ullstein bild/ All Over Press Jean Sibelius,säveltäjät
Utanför Ainola
Jean Sibeliuksen koti Ainola Järvenpäässä toimii nykyisin museona. Talon on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck. Utanför Ainola

Muokkaukset: lisätty video ja poistettu toimimattomia linkkejä 5.12.2018

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?