Hyppää pääsisältöön

Joulu

Joulukynttilöitä
Kuva: Seppo Sarkkinen/Yle Joulukynttilöitä Kuva: Seppo Sarkkinen/Yle joulu,kynttilät,Joulukynttilät

Suomessa ja useissa muissa maissa on vietetty pakanallista keskitalven juhlaa nykyisen joulun aikoihin. Vasta kristinuskon omaksumisen myötä juhla sai nykyisen merkityksensä. Joulunvieton tavat ovat vuosisatojen saatossa muuttuneet ja saaneet vaikutteita muista kulttuureista.

Suomen sanat joulu ja juhla periytyvät samasta muinaisskandinaavisesta kannasta. Pakanallista keskitalven juhlaa on siis vietetty täällä jo ennen kuin joulu sai kristinuskon omaksumisen  myötä nykyisen merkityksensä.

Germaanien keskitalvenjuhla osui juuri talvipäivänseisauksen aikaan, jolloin valo alkoi voittaa pimeyden. Myös kreikkalaiset ja roomalaiset omistivat tuon ajankohdan (17.-24.12.) omien jumaliensa, Kronoksen ja Saturnuksen, kylvön ja maanviljelyn suojelijoiden, kunniaksi toimeenpannuille juhlille syöminkeineen ja lahjoineen. 

Suomalaisten syksyinen sadonkorjuun ja vuodenvaihteen juhla kekri säilyi Savossa ja Karjalassa joulun rinnalla vielä pitkään 1800-luvulla.

Jouluaatto 24.12.

Jouluaatto 24.12. ei ole virallinen pyhäpäivä, mutta siitä on Suomessa muodostunut etenkin lapsiperheiden joulun kohokohta.

Jouluaaton perinteisiin kuuluvat kuusen koristelu, jouluruoat, hautausmaalla käynti, joulusauna ja lahjojen antaminen.

Joulupäivä 25.12.

Joulupäivää 25. joulukuuta vietetään kristityissä maissa Jeesuksen syntymäjuhlana.

Suomessa joulupäivää vietetään usein perhepiirissä.

Tapaninpäivä 26.12.

Tapaninpäivä eli toinen joulupäivä 26.12. on ensimmäisen marttyyrin Stefanoksen ja hänen myötään kaikkien marttyyreiden vuosipäivä.

Tapaninpäivän perinteisiin ovat Suomessa kuuluneet rekiajelut ja nuorten yhteenkokoontumiset. Hiljaisen joulupäivän jälkeen tapanina oli lupa iloita ja melutakin.

Loppiainen 6.1.

Loppiainen on kristillinen juhlapäivä, joka päättää joulun pyhät. Sitä vietetään katolisissa ja luterilaisissa maissa Itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen kunniaksi. Monissa maissa juhlan nimi, Kolmen kuninkaan päivä, juontuu tästä.

Jouluperinteitä

Joulukuusi

Puita tai niiden oksia on yleisesti käytetty monissa kulttuureissa koristeina tai onnea tuovina esineinä.

Ensimmäiset historialliset tiedot joulukuusesta ovat 1500-luvulta Elsassista, Strassburgin hiippakunnasta. Saksassa joulukuusi omaksuttiin 1600-luvulla samaa tahtia uskonpuhdistuksen oppien kanssa.  Joulukuusen keksijäksi nimettiin Martti Luther, jonka kerrottiin liikuttuneen jouluisen tähtitaivaan alla kuusimetsässä kotimatkalla Wittenbergiin.

Pohjoismaihin joulukuusi saapui 1700-luvulla, aluksi ylhäisöperheisiin.  Sadassa vuodessa kuusi levisi lännestä ja etelästä kaikkialle Suomeen, niin kouluihin, koteihin, kirkkoihin kuin kaupunkien toreille.

Joulupukki

Valkopartainen, punapukuinen joulupukki on varsin tuore tulokas joulun perinteissä. Nimi viittaa eläimeen, joka esiintyi vanhoissa juhlakiertueissa, mutta silloin aivan toisessa roolissa. Sarvipäinen otus ei tuonut lahjoja, vaan vaati taloista kestitystä.

Euroopan kansoilla on ollut muitakin sarvekkaita hahmoja, kuten saksalainen Knecht (nihti, sotamies) Ruprecht. Suomalainen joulupukki menetti sarvensa 1900-luvulle tultaessa, mutta vaatetuksena säilyi vielä pitkään nurin käännetty lammasturkki. Amerikkalaisen mallin mukainen punavalkoinen vaatetus yleistyi vasta 50-luvusta lähtien.

Joulupukin asuinpaikaksi on suomalaisessa perinteessä vakiintunut Korvatunturi, vaikka kilpailevia paikkakuntia on ollut tarjolla Rovaniemen lisäksi myös Ruotsissa ja Norjassa.

Joululaulut

Latinankieliset joulunajan kirkkolaulut ovat yhtä vanhoja kuin joulu itse. Vanhimpia yhä laulettavia lienee Kuului laulu enkelten (Gloria in excelsis Deo), joka määrättiin vuonna 129 laulettavaksi jouluyönä.

Tunnetuin jouluvirtemme Enkeli taivaan (Vom Himmel hoch) on Martti Lutherin 1530-luvulla sanoittama ja ilmeisesti myös säveltämä. Yhä edelleen suosittu Jouluyö juhlayö (Stille Nacht, heilige Nacht) syntyi jouluaattona 1818 Itävallassa pienessä Oberndorfin kylässä. Pastori Joseph Mohr keksi sanat ja urkuri Franz Gruber sävelen.

1900-luvun alkuvuosikymmeninä tunnetut säveltäjämme tuottivat joululauluja ahkerasti sekä koulujen että kotien tarpeisiin. Sotien jälkeen joulumusiikin kirjo laajeni angloamerikkalaisiin ja kotimaisiin iskelmiin,  ja vähitellen yhä uusiin musiikinlajeihin. Vanhojen klassikkolaulujen suosio on uusista tulokkaista huolimatta säilynyt.

Seimi. Maalaus: Domenico Ghirlandaio

Seimi. Maalaus: Domenico GhirlandaioSeimi. Maalaus: Domenico Ghirlandaio
Joulukuusi. Kuva: Arja Lento/Yle

Joulukuusi. Kuva: Arja Lento/YleJoulukuusi. Kuva: Arja Lento/Yle
Piparkakkuja. Kuva: Arja Lento/Yleisradio

Piparkakkuja. Kuva: Arja Lento/YleisradioPiparkakkuja. Kuva: Arja Lento/Yleisradio
Joululahjoja. Kuva: Arja Lento/Yle

Joululahjoja. Kuva: Arja Lento/YleJoululahjoja. Kuva: Arja Lento/Yle

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?