Hyppää pääsisältöön

Köyhyys kuuluu monille, rikkaus harvoille

"Rikkaitten rikkaus on riippuvainen köyhien köyhyydestä", todettiin kehitysmaita tarkastelevassa lyhytfilmissä vuonna 1971.

Teollistumisesta lähtien maailma on jakautunut köyhiin kehitysmaihin ja varakkaisiin teollisuusmaihin. Kehitysmaiden taistelu paremmasta elintasosta on haastavaa, sillä pääoman vähyys estää teollisuuden kehitystä ja vastakohtaisuudet kasvavat.

Lähes kaikki kehitysmaat ovat joskus olleet siirtomaita. Eurooppalaiset maat valtasivat 1800- ja 1900-luvuilla 20 % maapallon pinta-alasta Afrikassa, Aasiassa ja Ison valtameren saarilla. Kolonisaation kulta-aikana suurin osa Afrikasta oli siirtomaavallan alaisena.

Suurvaltojen hallitessa löytämiään maita rikkaudet virtasivat Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, jotka jatkoivat kehittymistään ja vaurastumistaan, kun taas siirtomaissa alkuperäiskulttuurin kehitys pysähtyi, taantui ja lopulta rappioitui.

Filmissä pohditaan, miksi toiset maat ovat kehittyneet ja toiset eivät. Kehitysmailla ei ole omaa teollisuuta, ne myyvät usein vain raaka-aineita, joista teollisuusmaissa valmistetaan valmiita tuotteita ja käyttötavaroita, jotka sitten ostetaan takaisin kehitysmaihin. Näin kehitysmaat joutuvat myymään halvalla ja ostamaan kalliilla. Teollisuusmaat tekevät mielellään kauppaa kehitysmaiden kanssa, sillä se mahdollistaa raaka-aineiden kuten öljyn ja malmin saannin.

Kaikista köyhimpiä maita löytyy eniten Afrikasta. Filmissä esitellään afrikkalaista kylää, mutta sen asukkaita ei haastatella. Selostaja vain toteaa: "Afrikkalaisten elämä ei ole vain tanssia tai kookospalmuihin kiipeämistä".

Tietolaatikko

Kehitysmaa on teollisuusmaihin verrattuna tietyillä indikaattoreilla katsottuna ”alikehittynyt” tai ”vähemmän kehittynyt” valtio. Luokittelua vaikeuttaa se, että monissa maissa on kehitystasoltaan hyvin erilaisia alueita, maaseutu saattaa olla erittäin köyhää ja kehittymätöntä kun taas osa kaupungeista hyvinkin rikkaita. Teollisuusmaa on puolestaan maa, jonka taloutta hallitsee teollisuus ja palvelusektori.

Tunnusomaisia piirteitä kehitysmaille ovat alhainen bruttokansantuote, kansalaisten enemmistön vähäinen varallisuus, puutteellinen koulutustaso, etenkin heikko lukutaito, ja terveydenhuollon pulmat, erityisesti korkea lapsi- ja tautikuolleisuus sekä matala elinajanodote, ja siitä seuraava suuri syntyvyys.

Kolonisaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa valtio tai kokonainen kulttuuripiiri ottaa haltuunsa toisen alueen. Alueesta tulee täten kolonisaation toteuttajan siirtomaa tai siirtokunta. Valtauksen mahdollistaa usein sotilaallinen ylivoima.

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto