Hyppää pääsisältöön

J.L. Runebergin päivä 5.2.

Johan Ludvig Runeberg oli runoilija, kirjailija ja toimittaja. Häntä pidetään Suomen kansallisrunoilijana ja hänen tuotannollaan on ollut suuri merkitys kansallisaatteen syntymiselle Suomessa. Runebergin päivä on vakiintunut liputuspäivä.

”Mun nuori, sorja sotilas ol´ isäni jos ken,
hän pyssyn otti, oli mies viistoista täyttäen.”

Lapsuusvuodet

Johan Ludvig Runeberg syntyi ruotsinkieliseen perheeseen Pietarsaaressa 5.2.1804. Runebergin vanhemmat olivat merikapteeni Lorens Ulrik Runeberg ja Anna Maria Malm. Johan, jota myös Janneksi kutsuttiin, syntyi isänsä ollessa merillä.

Ensimmäiset runonsa Johan Ludvig hän kirjoitti rihvelitaululle.

Hän kävi aluksi koulua Pietarsaaressa. Koulunkäyntinsä hän hoiti tunnollisesti. 8-vuotiaana hän lähti opiskelemaan setänsä luokse Ouluun. Sedän kuoltua hän kävi koulua Vaasassa vielä kolme vuotta.

Opiskeluvuodet

Ylioppilaaksi Runeberg kirjoitti vuonna 1822. Hän alkoi opiskella pääaineinaan latinaa ja kreikkaa Turun yliopistossa. Rahoittaakseen opintojaan hän toimi opiskeluvuosiensa aikana kotiopettajana Saarijärvellä ja Ruovedellä. Samalla hän tutustui Suomen sisämaan luontoon ja kansanelämään.

Tutuksi tulivat myös Suomen sodan (1808–1809) veteraanien kertomukset kokemuksistaan. Kaikki tämä vaikutti hänen myöhempään kirjalliseen tyyliinsä ja aihevalintoihinsa.

Vuonna 1827 Runebergista tuli filosofian maisteri.

Elämää Helsingissä

Kun yliopisto Turun palon jälkeen siirtyi Helsinkiin, seurasi Runeberg mukana. Hän toimi tieteenharjoittajana ja piti luentoja Helsingin yliopistossa sekä toimi opettajana Helsingin lyseossa.

Vuonna 1830 Runeberg julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa "Dikter" ("Runoja"). Tämän teoksen, kuten muunkin tuotantonsa, Runeberg kirjoitti äidinkielellään, ruotsin kielellä.

Vuonna 1831 Runeberg meni naimisiin pikkuserkkunsa Fredrika Tengströmin kanssa. Runebergeille syntyi kahdeksan lasta, seitsemän poikaa ja yksi tytär. Lapsista kuusi poikaa jäi eloon.

Helsingissä asuessaan Runeberg toimitti sanomalehteä "Helsingfors Morgonblad" ("Helsingin Aamulehti"). Hän laati myös arvostettuja kirja-arvosteluja.

Runeberg osallistui aktiivisesti Lauantaiseuran toimintaan, jossa yliopistomiehet keskustelivat mm. politiikasta, taiteesta ja filosofiasta. Muista jäsenistä mainittakoon Elias Lönnrot ja J. V. Snellman. Lauantaiseura kokoontui usein Runebergin kotona.

Elämää Porvoossa

Vuonna 1837 Runeberg muutti Porvooseen. Siellä hän toimi lukion kieltenopettajana ja myöhemmin rehtorina.

Keisari myönsi hänelle elinikäisen vuotuisen eläkkeen vuonna 1839 ja samana vuonna hän sai Ruotsin akatemian suuren kultamitalin. Hänelle myönnettiin myös pohjoismaalaisten ja venäläisten ritarikuntien merkkejä.

Erityistä Runebergin päivää vietettiin ensimmäisen kerran 5.2.1854 Pietarsaaressa, kun Runeberg täytti 50 vuotta. Tavaksi myös tuli, että Porvoon teinit, oppikoulun ylempien luokkien oppilaat, kävivät laulamassa Runebergin ikkunan alla joka vuosi helmikuun 5. päivänä.

Vuonna 1863 Runeberg halvaantui ollessaan metsästysretkellä. Hän eli liikuntakyvyttömänä yli kolmetoista vuotta. Vaimo Fredrika luki hänelle ääneen monta tuntia päivässä. Hänen huoneeseensa asetettiin jopa peili, jonka avulla hän saattoi katsella ulos kadulle.

Johan Ludvig Runeberg kuoli 6.5.1877

Romantiikka ja kansallisaate

Runeberg eli aikana, jolloin eurooppalaisessa kirjallisuudessa vallitsi romantiikan tyylisuunta. Se oli syntynyt vastareaktiona 1700-luvun valistukselle, joka uskoi kaikessa järkeen ja hyötyyn. Romantiikka korosti tunteita ja mielikuvitusta, ihannoi menneisyyttä ja vieroksui arkitodellisuutta.

Romantiikan ajan kirjallisuudessa tyypillisiä aiheita olivat rakkaus, isänmaanrakkaus, sankarit, menneisyys, erilaiset seikkailut ja kaukaiset maat. Luonnolla oli tärkeä asema, ja luonnonilmiöiden avulla pyrittiin kuvaamaan ihmisen syvimpiä tunteita. Uutta oli erityisesti se, että tavallinen ihminen kelpuutettiin tekstien henkilöksi. Tavallisen kansan elämä, perinteet, historia ja teot kuvattiin niitä ihannoiden.

Romantiikan aika käynnisti Suomessa kuten muuallakin Euroopassa kansanperinteen ja –runouden keruun. Näin suullisesta kansanperinteestä tuli meillekin tuttua kirjoitettua kirjallisuutta.

Runebergin päivän vietto

Runebergin päivä on vakiintunut liputuspäivä. Sen viettoon kuuluvat Runebergin tortut, jonka reseptin uskotaan oelvan Johan Ludvigin vaimon Fredrikan kehittämä.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?