Hyppää pääsisältöön

Kalevalan päivä 28.2.

Kalevalan päivä 28. helmikuuta on suomalaisen kulttuurin päivä. Elias Lönnrot kokosi Kalevalan. Kalevalaa kutsutaan Suomen kansalliseepokseksi. Kalevalan katsotaan kuuluvan koko maailmalle tärkeään kirjalliseen perintöön, maailmankirjallisuuteen. Kalevalan päivä on myös vakiintunut liputuspäivä.

"Kamanat kohottukohot
lakin päästä laskematta,
kynnykset alentukohot
kengän kannan koskematta,
pihtipuolet välttyköhöt,
ovet ilman auetkohot
tullessa vävyn tupahan,
astuessa aimo miehen!"

Kalevala, yhdeskolmatta runo

Kalevalan synty

Kalevala perustuu 1800-luvulla koottuihin kansanrunoihin. Elias Lönnrot teki 1800-luvun alkupuolella lukuisia runonkeruumatkoja Suomessa ja itärajan takana suomensukuisten kansojen asuinalueilla. Ensimmäinen versio Kalevalasta valmistui vuonna 1835 ja Uusi Kalevala vuonna 1849. 

Kalevalainen runous perustuu kalevalaiseen runomittaan, kalevalamittaan. Ennen runojen taltioimista ne siirtyivät sukupolvelta toiselle suullisena perintönä, yleensä laulaen. Usein laulua säestettiin kanteleella.

Kalevalainen runous kertoo elämän koko kirjosta, arjesta, juhlasta, historiallisesta tapahtumista. Siihen kuuluu myös loitsuja ja rukouksia, tervetulotoivotuksia ja surunvalitteluja.

Tunnetko Kalevalan henkilöt?

Elias Lönnrot

Elias Lönnrot (1802-1884) oli aikansa oppineimpia suomalaisia. Hän oli tutkimusmatkailija, mutta myös lääkäri ja tiedemies, monien terveydellisten ja tieteellisten julkaisujen laatija.

Lönnrot oli suomen kielen kehittäjä ja uudistaja. Hän toimi lääkärintyönsä jälkeen suomen kielen professorina ja laati eläkepäivinään mittavan suomen kielen sanakirjan.

Lönnrot syntyi Sammatin pitäjässä Haarjärven torpassa kyläräätäli Fredrik Juhana Lönnrotin ja hänen vaimonsa Ulriikan seitsenlapsiseen perheeseen, sisarussarjansa keskimmäiseksi.

Lönnrot kävi aluksi Tammisaaren pedagogiota ja sen jälkeen Turun katedraalikoulua, josta siihen aikaan valmistui pappeja ja virkamiehiä. Opinnot keskeytyivät varojen puutteeseen, ja Eliaksen oli lähdettävä rahaa ansaitsemaan. Kahden vuoden aikana hän kierteli isänsä ja veljiensä tavoin räätälintyössä kotipitäjässään ja sen ulkopuolellakin.

Lopulta varoja oli kylliksi, ja Lönnrot saattoi pyrkiä oppilaaksi Porvoon lukioon maaliskuussa 1820. Jo huhtikuun alussa hän kuitenkin erosi koulusta ja lähti Hämeenlinnaan saatuaan sieltä apteekkioppilaspaikan.

Apteekkarioppilaan lahjakkuus huomattiin Hämeenlinnassa ja hän sai tukijoita, joiden kannustamana Lönnrot suoritti työpäiviensä ohella yksityisoppilaana ylioppilastutkinnon.

Elias pääsi opiskelemaan Turun yliopistoon vuonna 1822. Ajan tavan mukaan Lönnrot opiskeli useita aineita, mm. lääketiedettä, latinaa, kreikkaa, historiaa ja kirjallisuutta. Rahoittaakseen opintojaan Lönnrot toimi kesäisin kotiopettajana. Turun yliopistossa hänen opiskelutovereitaan olivat mm. J. L. Runeberg ja J. V. Snellman.

Lönnrot suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1827. Hänen tutkielmansa aiheena oli muinaissuomalaisten jumalana pitämä Väinämöinen. Vuonna 1830 Lönnrot valmistui lääketieteen kandidaatiksi. Kaksi vuotta myöhemmin hän väitteli tohtoriksi aiheenaan suomalaisten maagiset eli taianomaiset parannuskeinot.

Tutkimusmatkailija ja runonkerääjä

Jo nuoresta asti Lönnrot halusi selvittää, mistä Suomen kansa on tullut ja millainen se on ollut. Vastausta tähän kysymykseen hän etsi 11 runonkeruumatkallaan vuosina 1828–1845.

Vuonna 1828 hän lähti ensimmäiselle runonkeruumatkalle Hämeeseen ja Savoon. Palattuaan Helsinkiin Lönnrot muokkasi keruusaaliista neljä Kantele-kansanrunovihkosta, jotka ilmestyivät omakustanteina. Viides jäi julkaisematta, kun ajatus yhtenäisestä eepoksesta syntyi.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ryhtyi rahoittamaan Lönnrotin keruu- ja julkaisutoimintaa. Hän kulki enimmäkseen kävellen, soutaen ja hiihtäen viidentoista vuoden aikana matkan, jonka pituus vastasi etäisyyttä Helsingistä etelänavalle. Matkoillaan Lönnrot keräsi noin 60 000 runosäettä, jotka hän kirjoitti käsin muistiin.

Lönnrotin runonkeruumatkojen tuloksena syntyivät hänen pääteoksensa Kalevala ja Kanteletar. Lönnrot jäljitti myös outoja sanoja, kasvien nimiä, sananlaskuja ja arvoituksia suomen kielen kehittämistä varten.

Lääkäri, professori ja perheenisä

Vuonna 1832 Lönnrot määrättiin piirilääkärin apulaiseksi Ouluun, missä sairastettiin paljon lavantautia ja punatautia. Naapurikaupungissa Kajaanissa kulkutautitilanne oli vielä Oulua vaikeampi. Seuraavana vuonna Lönnrot siirtyikin Kajaaniin, missä hän toimi 20 vuotta piirilääkärinä tehden sieltä rokotus- ja runonkeruumatkojaan. Lääkärinä Lönnrot korosti rokotusten, hygienian ja elintapojen merkitystä, eikä hyväksynyt taikauskoisia käsityksiä.

Elias Lönnrot avioitui 47-vuotiaana 26-vuotiaan Maria Piponiuksen kanssa. Esikoispoika Elias syntyi 1850, mutta menehtyi aivokalvontulehdukseen kaksivuotiaana. Perheeseen syntyi neljä tytärtä: Maria, Ida, Elina ja Tekla.

Vuonna 1854 Lönnrotin perhe muutti Helsinkiin, kun Lönnrot ryhtyi hoitamaan yliopistossa suomen kielen professorin virkaa. 1862 Lönnrot sai täyden eläkkeen ja kanslianeuvoksen arvon. Suurten juhlallisuuksien saattelemana hän siirtyi eläkkeelle, minkä jälkeen perhe muutti Lönnrotin synnyinseudulle Sammattiin.

Vuoden 1883 loppupuolella Lönnrotin voimat alkoivat heiketä ja hän menehtyi 19.3.1884.

Perustuu ohjelmaan: Yle Turku: Kalevala ei ole enää koulun pakkopullaa

Muokkaukset: 15.2.2018 päivitetty ingressi. 20.2.2018 poistettu tietolaatikko tarpeettomana. 28.2.2018 korjattu vuosiluku 1935 > 1835

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?