Hyppää pääsisältöön

Uni hukassa

Kun vuorokaudesta tuntuvat loppuvan tunnit kesken, varastamme lisäaikaa työhön ja harrastuksiin unelta. Mutta kuinka paljon unesta voi nipistää ja miksi meidän ylipäätään pitää nukkua?

Univajeessa pää ei toimi ja keho kärsii

Vaikka kropassa riittäisi virtaa, aivot tarvitsevat lepoa toimiakseen kunnolla. Univajetutkimusten mukaan jo yksi valvottu yö laskee suorituskykyä samalle tasolle kuin yhden promillen humala. Aivojen huolto tapahtuu unen aikana ja ilman riittävää unta aivot eivät jaksa oppia uutta eivätkä muistaa vanhaa. Yksi hurjimmista tutkimustuloksista kertoo, että valvottu yö vastaa aivojen vanhenemista 40 vuodella!

Eikä kehokaan pärjää unetta. Unen puute sekoittaa sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan ja altistaa tätä kautta sekä ylipainolle että diabetekselle. Univaje nostaa verenpainetta ja ennakoi sydän- ja verisuonitauteja. Unettomuus huonontaa mielialaa ja altistaa masennukselle. Se hidastaa paranemista ja alentaa kipukynnystä.

Pitkään jatkuessaan unettomuus alentaa vastustuskykyä. Unen puute koetaan elimistössä uhkatilanteena, joka laukaisee voimakkaan puolustusreaktion ja veren tulehdusarvo kohoaa.

– Jos nukumme liian vähän, immuunijärjestelmämme ei pysty tuottamaan tarpeeksi vasta-aineita eikä torjumaan infektioita. Tutkimuksissa on nähty, että jos rokotetaan ihmisiä, jotka ovat univajeisia, niin he kehittävät noin neljänneksen vähemmän vasta-aineita kuin hyvin nukkuneet, selittää fysiologian dosentti Tarja Stenberg Helsingin yliopistosta.

Samassa stressitilassa yöllä ja päivällä

Mutta mikä meitä ihmisiä oikein valvottaa?

YLE Akuutti– Stressi. Vaivutaan uneen, kun hirveä unipaine on olemassa, mutta stressihormonit pommittavat valvejärjestelmää, että nyt hei valveille, nyt pitää tehdä jotain. Silloin vaivutaan sellaiseen omituiseen tilaan, että aivosähkökäyrä näyttää unta, mutta jos mitataan aivojen metaboliaa, nähdään, että se on yhtä kova kuin valveessa, Stenberg vastaa.

Stressi ja unettomuus ruokkivat toisiaan ja näin syntyy ikävä oravanpyörä. Stressi huonontaa unta ja unettomuus lisää stressiä. Lopulta unen yrittäminen vain pahentaa tilannetta ja unettomien öiden pelosta tulee itsestään yksi stressitekijä lisää.

Uni on keskeinen mekanismi stressistä toipumisessa ja itse asiassa sisäänrakennettu stressihormoneihin.

– Stressihormonit eritetään semmoisina isoina hormoneina, jotka sitten pilkotaan pienemmiksi. Kaikki nämä pilkkomistuotteet – lukuun ottamatta ihan viimeisiä – on sellaisia, jotka pitävät meitä hereillä. Mutta sitten ihan viimeiset harjoamistuotteet, kaksi viimeistä palaa, toinen niistä lisää syvää unta ja toinen rem-unta eli siihen stressin tuottomekanismiin itseensä on leivottu sisään palautuminen, Stenberg selittää.

– Tämä toimisi silloin, jos me oltaisiin järkeviä, mutta mehän ei olla järkeviä. Me stressataan ja stressataan itseämme niin paljon, että näitä valvottavia stressihormoneja erittyy koko ajan liikaa ja ne ajavat yli näiden viimeisten metaboliatuotteiden unta lisäävien vaikutusten.

Kunnon unet tai henki!

Yhdysvaltain kansallisen unisäätiön mukaan unen puute on länsimaiden suurin tappaja. Yksi suuri syy tähän on, että univaje lisää virheitä ja tapaturma-alttiutta ja hidastaa reaktionopeutta – ja altistaa näin onnettomuuksille. Toisaalta myös edellä listatut terveysvaikutukset ovat ihan todellisia. Eläinkokeissa rotat kuolevat parissa viikossa ilman unta – ja kuoleman aiheuttaa yleistynyt infektio.

Ristiriita aktiivisuutta palvovan aikamme ja unen tarpeen välillä on valtava. Kulttuurissa, jossa ihmisen arvoa mitataan valveen aikaisilla saavutuksilla ja työsuorituksilla, nukkumista pidetään helposti toisarvoisena valveeseen verrattuna.

– Mutta myös valveen laadulla on merkitystä, ei pelkästään määrällä, Stenberg muistuttaa ja on valmis toimimaan tässä asiassa kansanvalistajana.

Miljoona suomalaista heräsi tänäkin aamuna tokkuraisena ja ärtyneenä huonosti nukutun yön jälkeen. Vain harvoilla uniongelmien taustalla on vaikeita unihäiriöitä ja niistä johtuvaa unettomuutta. Suurimmalla osalla univaje johtuu elintavoista – ja on tavallaan pohjimmiltaan oma valinta.

– Ihmiset yrittävät sinnitellä vähemmällä unella kuin oikeasti tarvitsisivat ja kutsuvat itseään lyhytunisiksi, mutta se näkyy kyllä sitten aivosähkökäyrässä, Stenberg muistuttaa.

Muutetaan näkökulmaa: nukkuminen trendikästä!

YLE AkuuttiJos loputtomat listat univajeen negatiivisista terveysvaikutuksista eivät riitä vakuuttamaan meitä nukkumisen tärkeydestä, niin mikä sitten?

Slow lifesta on ennustettu tulevaisuuden megatrendiä. Voisiko hidastamisen ja downshiftaamisen aloittaa makuuhuoneesta – sen sijaan, että kaahaisimme rentouttaviin jumppiin kieli vyön alla?

Hyvässä unessa hengitys rauhoittuu, verenpaine laskee, pulssi hidastuu, elimistö elpyy, fyysinen väsymys poistuu, opitut asiat tallentuvat pysyvään muistiin ja elämänlaatu paranee. Nukkuminen on slow lifea parhaimmillaan.

Voisiko nukkuminen olla jopa poliittinen kannanotto kiireen yhteiskunnassa? Voisiko nukkumisesta tulla tätä kautta aktivismia?

Nukkuja tulee hyvin edulliseksi, hän kun ei kuluta juuri muuta kuin hengitysilmaa. Hän ei tarvitse uusia vaatteita, uutta autoa tai ulkomaanmatkoja. Tätä kautta nukkuminen on myös ekologista.

Tuntuuko sinusta, että 24 tuntia ei riitä? Olisitko valmis luopumaan jostakin elämässäsi saadakseni lisää aikaa itsellesi – vaikka nukkumiseen?

Asiantuntijat:

TARJA STENBERG, fysiologian dosentti, Helsingin yliopisto

TARJA SAARESRANTA, osastonylilääkäri, keuhkoklinikka, TYKS

Toimittaja: TIIA NURMILAAKSO

Lue lisää:

Apua unettomuuteen haitallisten ajattelumallien muuttamisella

Väsykysely: joka toinen meistä kärsii väsymysoireista

Prisma Studio testasi: älylaitteiden sininen valo siirtää unirytmiä

Suomalaiset vinkkaavat: näin nukut paremmin

Älä usko näitä nukahtamisvinkkejä!

Lepo seuraava megatrendi vai elävä tasapaino unen, levon ja aktiivisuuden välillä?

10 hyvää syytä nukkua paremmin

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 27.11.2015

  • Tiesitkö tämän melatoniinista?

    Melatoniini - kehon oma unilääke

    Melatoniini on tärkeä hormoni ihmisen normaalin vuorokausirytmin säilymisen ja hyvän unen kannalta. Lääkkeenä käytettynä sen teho perustuu melatoniinin nukahtamista helpottavaan vaikutukseen ja kykyyn rytmittää elimistön uni-valverytmiä. Melatoniini toimii monella hyvin etenkin lievemmän, tilapäisen unettomuuden hoidossa.

  • Apua, aikuinen naamani kukkii!

    Ikävä kasvoihottuma voi tulla seuralaiseksi aikuisena.

    Akne, POD ja ruusufinni – Vaikka teini-iän näppylöiltä olisikin välttynyt, voi ikävä kasvoihottuma tulla seuralaiseksi aikuisena. Kasvoihottuman taustalla voi olla esimerkiksi hormonaaliset muutokset, ruokavalio, stressi tai kosmetiikka, sanoo ihotautilääkäri.

  • "Helvetillinen kipu, maailman paras palkinto" – Kerro synnytyskokemuksesi

    Akuutin synnytyskysely

    Oliko synnytys ja kivut kamalinta ikinä, helppo pullautus vai jotain siltä väliltä? Miten sun synnytys meni? Akuutissa käsitellään syksyn aikana synnytyskipua ja synnytyksestä palautumista. Kokemuksesi ja tuntemuksesi ovat meille tärkeitä, jotta saamme naisten oman äänen kuuluviin.

  • Piikkikammo varjosti Sannan raskautta: "Selvisin hormonipistoksista tukihenkilön avulla"

    Piikkikammoa voi helpottaa moni eri tavoin.

    Sannan elämää on lapsuudesta asti haitannut järjellä selittämätön ilmiö – piikkikammo. Raskaaksi tuleminen oli Sannalle yhtä piinaa. Joka kymmenes suomalainen kärsii jostakin pelosta niin, että se haittaa elämää tai toimintakykyä. Voiko fobiasta koskaan päästä lopullisesti eroon? Lue myös altistushoidon pienet askeleet.