Hyppää pääsisältöön

Vuonna 2007 eurokriisi oli vasta epätodennäköinen kauhukuva

Kun euro oli ollut käytössä viisi vuotta, oli aika katsastaa, miten kolmentoista hyvin erilaisen maan rahaliitto toimi. Niin Espanja kuin Italia olivat euron kriisipesäkkeitä, mutta vielä ei suurimittaiseen tuhoon uskottu. Ja jos ongelmia tulisi, Euroopan keskuspankki pesisi niistä kätensä, ennustettiin Seppo Toivosen Ulkolinja-dokumentissa.

Espanjassa euro oli vauhdittanut taloutta. Matalat korot olivat kuitenkin synnyttäneet ylikuumenneen rakennusbuumin, joka nosti asuntojen hinnat pilviin. "Kiinteistökupla alkoi eurosta", muuan haastateltava tiivistää.

Alhaisen korkotason aikana lainoja ottaneet kansalaiset olivat korkojen noustua pinteessä. Pankit vakuuttivat kuitenkin velkaantumisen olevan hallinnassa, vaikka "osalla saattaakin olla maksuongelmia".

Talousministeriön edustaja kehuu ohjelmassa valtiontalouden tilaa, mutta BBVA-pankin pääekonomisti myöntää, että raju asuntomarkkinoiden romahdus voi johtaa ongelmiin. "Luotamme kuitenkin pehmeään laskuun."

Kauhuskenaariona oli asuntohintojen romahduksen ja USA:n asuntolainakriisin kautta syntyvä pankkikriisi. Sellainen on epätodennäköinen mutta mahdollinen, Seppo Toivonen toteaa vuotta ennen kuin Yhdysvaltain rahoituskriisi järisytti koko kapitalistista järjestelmää. Sen myötä puhkesi myös Espanjan kiinteistökupla.

Italiaa pidettiin vuonna 2007 euromaiden heikkona lenkkinä. Se oli hyväksytty euroalueeseen rahaliiton kriteerejä venyttämällä, vaikka maan valtionvelka ylitti vuosittaisen kansantulon. Ohjelmaan haastatellut taloustuntijat ja teollisuuden edustajat arvostelevat Italian hallituksia siitä, etteivät ne käyttäneet alhaisten korkojen tuottamaa etua vähentääkseen paisunutta valtionvelkaa vaan jatkoivat julkisten menojen kasvattamista.

Itsenäisen valuutan aikaan devalvaatiota oli totuttu käyttämään yritysten kilpailuaseman parantajana. Yhteisvaluutassa se ei käynyt päinsä. Nyt yhä useammat yritykset kohensivat kilpailuasemaansa siirtämällä tuotantoaan halpamaihin; työnantajaleiri syytti euroaikana kohonneita työvoimakustannuksia.

Euroopan keskuspankin entinen pääekonomisti Otmar Issing painottaa, että EKP:n tehtävänä ei ole auttaa yksittäisiä maita. Italialta vaaditaan uudistumista, mutta "sillä ei ole mitään tekemistä rahaunionin kanssa". Issing on joka tapauksessa luottavainen: ongelmia esiintyy aina, mutta valuuttaliitto kykenee ne varmasti hoitamaan.

Teksti: Jukka Lindfors

Tietolaatikko

Ohjelmaa on hieman lyhennetty Gramex-suojattua musiikkia koskevien rajoitusten johdosta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto