Hyppää pääsisältöön

Välirauhan aika

Kuva: presidentti Risto Ryti tutustumassa puolustusvoimien aseistukseen. V. Pietinen/Yle.

Välirauha tarkoittaa sitä ajanjaksoa, joka osuu talvisodan ja jatkosodan väliin. Välirauhan aikana Suomi kävi ulkopoliittisia neuvotteluja Ruotsin ja Saksan kanssa sekä teki sotilasyhteistyötä Saksan kanssa.

Tietolaatikko

Talvisota 30.9.1939-12.3.1940
Moskovan rauha 12.3.1940
Välirauha 13.3.1940-25.6.1941
Jatkosota 25.6.1941-19.9.1944
Moskovan välirauha 19.9.1944

Operaatio Barbarossa on koodinimi vuoden 1941 Saksan hyökkäykselle Neuvostoliittoon.

Talvisota päättyi 12.3.1940 Moskovassa solmittuun rauhansopimukseen. Sopimuksen tulkinnasta aiheutui erimielisyyksiä. Kirein tilanne oli Ensossa, joka oli Suomelle tärkeä teollisuusalue ja sijaitsi rajalinjalla.

Suomi joutui neuvotteluista huolimatta luopumaan Ensosta, sillä Neuvostoliitto vaati sitä strategisiin syihin vedoten itselleen.

Neuvostoliitto vaatii myös Petsamon nikkelikaivoksen toimilupaa, vaikka se oli Moskovan rauhassa jäänyt Suomelle. Petsamon nikkeli oli Suomen valttikortti suurpoliittisessa tilanteessa, sillä myös Englanti ja Saksa kiinnostuivat nikkelistä sotateolllisuuden tarpeiden vuoksi. Petsamon satama oli myös ainoa reitti Amerikkaan.

Draamaattisia käänteitä

Vaikka Suomessa elettiin välirauhan aikaa, sota Euroopassa laajeni. Maalikuussa vuonna 1940 Saksa miehitti Tanskan ja Norjan. Touko-kesäkuussa Saksa valtasi vielä Ranskan ja Alankomaat. Neuvostoliitto liitti itseensä Baltian maat loppukesästä 1940. Tämä luonnollisesti herätti huolta Suomessa.

Välirauhan aikana Neuvostoliitto teki useita rajaloukkauksia Suomen alueella. Neuvostoliittolainen hävittäjä ampui alas mm. Tallinnan ja Helsingin välillä lentäneen lentokoneen Kaleva, joka kuljetti kuriiripostia.

Suomi etsi liittolaisia

Suomi toivoi puolustusliittoa Ruotsin ja Norjan kanssa. Suomen ja Ruotsin valtioliiton tarkoituksena oli pysyä puolueettomana ja erossa Euroopan suursodasta. Suunnitelman mukaan valtion päämies olisi tullut Ruotsista ja ylipäällikkö Suomesta.

Liittolaishanke kaatui, sillä Neuvostoliiton ulkoministerin mukaan tällainen unioni olisi Moskovan rauhansopimuksen vastainen. Taustalla oli myös Neuvostoliiton pelko, että Suomi-Ruotsi-unioni olisi Saksan askel itään.

Suomen ja Saksan suhteet lämpiävät

Saksan kiinnostus Suomea kohtaan kasvoi ratkaisevasti heinäkuussa 1940, kun Hitler alkoi salaisesti valmistella sotaretkeä Neuvostoliittoon eli operaatio Barbarossaa. Sen toteuttamiseen Hitler tarvitsi Suomen aluetta.
 
Suomen ja Saksan välille solmittiin kauttakulkusopimus Norjaan syksyllä 1940. Sopimukseen liittyi myös asetoimituksia Suomelle. Saksan uudet suunnitelmat Suomen varalle selivisivät Neuvostoliittolle marraskuun puolivälissä 1940.

Mikäli Suomi olisi valinnut toisin ja ollut lähentymättä Saksaa, se olisi vienyt Suomen lähemmäksi neuvostojärjestelmää.

Sotaa ennakoivat tapahtumat

Päätös Suomen osallistumisesta Hitlerin sotaretkeen alkoi lopullisesti kypsyä, kun saksalaiset joukot siirtyivät Norjasta Lappiin. Saksalaisten kanssa tehtyjen yhteistyösuunnitelmien mukaisesti Suomen tuli suorittaa liikekannallepano.

Saksa aloitti hyökkäyksen 22.6.1940 Neuvostoliittoa vastaan Jäämeren rannalla. Suomi tosin ilmoitti pysyvänsä puolueettomana ja puolustautuvansa mikäli sitä vastaan hyökätään.

Kuva: Evakot. Parikkalasta evakkoon lähteneet odottavat kuljetusta Vilppulan varikon satamaradalla. Karjalainen äiti imettää lastaan. Lotta syöttää toista lasta. SA-kuva.

Kuva: Evakot. Parikkalasta evakkoon lähteneet odottavat kuljetusta Vilppulan varikon satamaradalla. Karjalainen äiti imettää lastaan. Lotta syöttää toista lasta. SA-kuva.Kuva: Evakot. Parikkalasta evakkoon lähteneet odottavat kuljetusta Vilppulan varikon satamaradalla. Karjalainen äiti imettää lastaan. Lotta syöttää toista lasta. SA-kuva.
Saksa julistaa sodan Neuvostoliitolle. Helsinkiläiset lukevat sodanjulistusta raitiovaunupysäkillä. SA-kuva.

Saksa julistaa sodan Neuvostoliitolle. Helsinkiläiset lukevat sodanjulistusta raitiovaunupysäkillä. SA-kuva.Saksa julistaa sodan Neuvostoliitolle. Helsinkiläiset lukevat sodanjulistusta raitiovaunupysäkillä. SA-kuva.
Itärintama, operaatio Barbarossa. Saksalaiset sotilaat tarkistavat tykistölle tuotua ammustäydennystä. Kuvalähde: Atlantic/Yle.

Itärintama, operaatio Barbarossa. Saksalaiset sotilaat tarkistavat tykistölle tuotua ammustäydennystä. Kuvalähde: Atlantic/Yle.Itärintama, operaatio Barbarossa. Saksalaiset sotilaat tarkistavat tykistölle tuotua ammustäydennystä. Kuvalähde: Atlantic/Yle.
Operaatio Barbarossa. Puna-armeijan hyökkäys on torjuttu, saksalaisia jalkaväen joukkoja nousemassa juoksuhaudoista. Kuva: Atlantic/Yle.

Operaatio Barbarossa. Puna-armeijan hyökkäys on torjuttu, saksalaisia jalkaväen joukkoja nousemassa juoksuhaudoista. Kuva: Atlantic/Yle.Operaatio Barbarossa. Puna-armeijan hyökkäys on torjuttu, saksalaisia jalkaväen joukkoja nousemassa juoksuhaudoista. Kuva: Atlantic/Yle.

Perustuu ohjelmaan: Suomi jatkosodassa. Haastateltavat: Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander, Helsingin ja Tampereen yliopiston historian professori Ohto Manninen ja sotahistorioitsija evp. Ari Raunio sekä veteraanit Ensio Ikonen, Aarne Jänterä ja Eino Salomaa. Toimittaja Seppo Heikkinen. Vuosi: 2011.

Muokattu 8.11.2016: Korjattu Areena-upotus

Ihminen ja yhteiskunta

  • Savuton Suomi ulottuu koteihin – mihin asukkaan pitää varautua?

    Taloyhtiö voi hakea kunnalta tupakointikieltoa parvekkeelle.

    Suomesta halutaan savuton vuoteen 2030 mennessä. Valtionhallinnon kunnianhimoinen tavoite näkyy jo tänä vuonna taloyhtiöissä, kun tupakointikieltoa voidaan hakea asunnon parvekkeelle tai jopa asunnon sisätiloihin. Tupakointikieltoa haetaan kunnalta yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä. Kunta voi määrätä kiellon, vaikka asunnoissa ei tupakoida.

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

  • 10 vinkkiä aloittelevalle sijoittajalle

    Pienelläkin rahasummalla pääsee sijoittamisen alkuun

    Oletko harkinnut sijoittamista? Kannattaako sijoittaa rahastoihin vai pörssiosakkeisiin? Milloin kannattaa ostaa, milloin myydä? Miten hoituu verotus? Tässä 10 vinkkiä aloittelevalle sijoittajalle.

  • Kuningaskuluttaja: Testaa, oletko taitava toriostaja

    Torilla hinnat saa ilmoittaa toisin kuin kaupassa.

    Torikaupassa marjojen ja vihannesten hinnat saa ilmoittaa tilavuuden mukaan, toisin kuin tavallisessa kaupassa. Nippuina myytävien vihannesten kilohintaakaan ei tarvitse kertoa. Käytössä on myös mittayksiköitä, joihin marketeissa ei törmää. Tunnetko nämä torikaupan perinteiset mitat ja vakiintuneet tavat?

  • Kuntavaalit - 10 kiinnostavaa faktaa

    Mistä kuntavaaleissa oikein äänestetään?

    Mistä kuntavaaleissa äänestetään? Eivätkö maakunnat kaappaa valtaa ja rahat? Katso kahden minuutin video ja lue kymmenen faktaa.

  • Oudot tunteet

    Mikä selittää omituiset kokemukset?

    Miksi jotkut ihmiset sylkevät mustan kissan nähdessään? Entä mistä syntyy déjà vu, kummallinen tuttuuden tunne? Oudot tunteet -sarjassa pohditaan näiden lisäksi myös mm. flow-tilaa, migreeniä, rakastumista, humalaa ja unihalvausta. Mikä selittää nämä monelle niin tutut, mutta omituiset kokemukset?

  • Tuliko riita juristin kanssa? — 5 väylää valittaa

    Kuluttajansuoja koskee myös lakipalveluita.

    Ostamaansa lakipalveluun tyytymätön kuluttaja on tenkkapoon edessä pohtiessaan, uskaltaako juristin kanssa ruveta riitelemään. Päätä joutuu raapimaan myös sen suhteen, mikä on oikea paikka valittaa. Lakipalveluita kuitenkin koskee samanlainen kuluttajansuoja kuin muitakin palveluita. Niistä voi valittaa ilmaiseksi kuluttajaviranomaisille tai asianajajia valvovaan Valvontalautakuntaan, kertoo Kuningaskuluttaja.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Kalliit kulissit

    Miten terveellä pohjalla rahankäyttösi on?

    Viisiosainen ohjelmasarja, joka haastaa nuoret laittamaan oman rahankäyttönsä terveelle pohjalle. Jokaisessa osassa kaksi yhdeksäsluokkalaista kahden nuoren paria saa tehtävän, jonka suoritusta kommentoi ihan oikea Martta.

  • Keisarit ja Suomi

    Venäjän keisarit kaukaisissa palatseissaan olivat Suomen suuriruhtinaita ja hallitsijoita yli sadan vuoden ajan. Vuonna 1808 Suomi oli Euroopan köyhimpiä maita, mutta keisareiden ajan päättyessä se oli saavuttanut Euroopan keskitason.

  • Miksi demokratia?

    10 kysymystä, miksi demokratia on tärkeää.

    Kuka hallitsee maailmaa? Onko hyviä diktaattoreita olemassa? Voiko terrorismi tuhota demokratian? Julkkikset, poliitikot ja tavikset eri puolilla maailmaa vastaavat kymmeneen demokratiaa koskevaan kysymykseen.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?