Hyppää pääsisältöön

Asemasotavaihe

Puolustusvoimien tiedotuskomppania
Puolustusvoimien tiedotuskomppanian miehet (tk-miehet) juttelevat karjalaisten tyttöjen kanssa pellon pientareella. SA-kuva. Puolustusvoimien tiedotuskomppania Kuva: SA-kuva sota,Suomen puolustusvoimat,puolustusvoimat,jatkosota,sotilaat

Joulukuussa 1941 suomalaisten hyökkäys pysäytettiin ja kaikilla rintamilla alkoi asemasotavaihe, jota kesti 2,5 vuotta. Taistelevat joukot kaivautuivat juoksuhautoihin ja rintamalla keksittiin monenlaista ajankulua. Samaan aikaan tapahtui myös merkittäviä suurvaltapoliittisia käänteitä.

Asemasota ei ollut pelkästään ampumahaudoissa seisomista, vaan siellä käytiin myös kiivaita taisteluja tietyillä rintamaosuuksilla.

Vuonna 1941 kaatui sotilaita enemmän kuin koko talvisodassa ja enemmän kuin vuoden 1944 suurhyökkäyksessä. Asemasotavaiheen haaste oli säilyttää miesten toimintakyky karuissa olosuhteissa kaukana kotoa.

Elämää rintamalla

Yksi sodankäynnin muodoista asemasodan aikana oli kaukopartiotoiminta, jolloin miehet saattoivat olla satojakin kilometrejä vihollisen linjojen takana. Partion tehtävänä oli mm. Karjalan radan katkaisu heinäkuun lopulla 1941 Kannakselta, kun talvisodassa luovutetut alueet olivat vielä valtaamatta takaisin. Miehet joutuivat toimimaan kovissa olosuhteissa linjojen takana.

Jouluna 1941 rintamalla värjöttelevät sotilaat eivät voineet aavistaa vielä maailmansodan käänteitä, mutta joulua vietettiin varsin jännittyneissä tunnelmissa.

Monenlaista diplomaattista ongelmaa

Englanti kesti Stalinin kovan painostuksen aika pitkään, mutta joulukuussa Englanti julisti yllättäen sodan Suomea vastaan. Englanti toimi Neuvostoliiton vaatimuksesta, johon liittyi vielä vaatimus, että Suomi menettäisi Yhdysvaltojen ystävyyden, ellei se lopeta puolustustaistelujaan.

Seuraavana päivänä koko maailmansota sai uuden ratkaisevan käänteen, sillä 8.12.1941 Japani hyökkäsi Yhdysvaltoihin ja alkoi toinen maailmansota. Kolme päivää myöhemmin Adolf Hitler puolestaan ilmoitti, että Saksa oli julistanut sodan Yhdysvalloille. Italia ja Albania yhtyivät sodanjulistukseen. Sodan lopullinen rintamajako alkoi hahmottua.

Uusi kuvio aiheutti hankaluuksia Suomelle, koska suhteet Yhdysvaltoihin vaikeutuivat. Suomi taisteli Saksan rinnalla, joka taas taisteli Japanin rinnalla.

Hitler arvosti Suomen asemaa

Asemasodan aikana maailmanpoliittisestikin merkittävä tapaus koettiin kesäkuussa 1942, kun Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler saapui yllättäen onnittelemaan Suomen marsalkka Mannerheimia tämän 75-vuotispäivänä.

Hitlerin vierailun taustalla oli Saksan halu osoittaa se, etttä läntiset demokratiat korostivat Suomen asemaa yhteisessä taistelussa diktatuuria vastaan. Hitler ei esittänyt mitään painostustoimenpiteitä Suomea kohtaan.

Asemasotavaihe jatkui vielä vuoden 1943 ja vuoden 1944 alun. Pitkään kestänyt asemasotavaihe turrutti joukkoja ja lääkkeiden löytyminen toimettomuuteen ja ikäväntorjuntaan oli haastava tehtävä. Urheilun ja puhdetöiden lisäksi ikävää torjuivat rintamaa kiertävät viihdytysjoukot.

Vain muutamaa päivää myöhemmin helmikuun alussa 1943 saarroksiin joutuneet saksalaiset antautuivat lopullisesti Stalingradissa. Alkoi näyttää selvältä, että Saksa tulisi häviämään sodan.

Suomalaisten sotilaiden puhdetöitä rintamalla. Kirvesvarsien veistoa. SA-kuva.

Suomalaisten sotilaiden puhdetöitä rintamalla. Kirvesvarsien veistoa. SA-kuva.Suomalaisten sotilaiden puhdetöitä rintamalla. Kirvesvarsien veistoa. SA-kuva.
Sotilaat punovat vapaa-aikanaan tuohitöitä. Oikealla olevan henkilön nimi on Hämäläinen. Kuva: Eino Nurmi/Yle.

Sotilaat punovat vapaa-aikanaan tuohitöitä. Oikealla olevan henkilön nimi on Hämäläinen. Kuva: Eino Nurmi/Yle.Sotilaat punovat vapaa-aikanaan tuohitöitä. Oikealla olevan henkilön nimi on Hämäläinen. Kuva: Eino Nurmi/Yle.
Asemasotavaihe. Kolme suomalaista sotilasta etenemässä lumihangessa. SA-kuva.

Asemasotavaihe. Kolme suomalaista sotilasta etenemässä lumihangessa. SA-kuva.Asemasotavaihe. Kolme suomalaista sotilasta etenemässä lumihangessa. SA-kuva.
Suomalaisten sotilaiden rynnäkkö Muurmannin radan yli Itä-Karjalassa. SA-kuva.

Suomalaisten sotilaiden rynnäkkö Muurmannin radan yli Itä-Karjalassa. SA-kuva.Suomalaisten sotilaiden rynnäkkö Muurmannin radan yli Itä-Karjalassa. SA-kuva.
Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler vierailulla Suomessa marsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivänä. Kuva: TK Sjöblom, SA-kuva.

Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler vierailulla Suomessa marsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivänä. Kuva: TK Sjöblom, SA-kuva.Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler vierailulla Suomessa marsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivänä. Kuva: TK Sjöblom, SA-kuva.

Perustuu ohjelmaan: Suomi jatkosodassa. Haastateltavat: Helsingin ja Tampereen yliopiston historian professori Ohto Manninen ja sotahistorioitsija evp. Ari Raunio sekä veteraanit Ensio Ikonen, Aarne Jänterä, Tauno Junnonen ja Eino Salomaa. Toimittaja Seppo Heikkinen. Vuosi: 2011.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Islamin vieraana

    6-osainen sarja islamista.

    6-osaisessa sarjassa professori Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa kiehtovalle matkalle islamin maailmaan – sen historiaan, kulttuuriin, kuvataiteisiin, musiikkiin ja kirjallisuuteen sekä ihmisten jokapäiväiseen elämään. Ohjelmasarja on valmistunut v. 2003.

  • Buddhan jalanjäljillä

    Buddhalaisuus

    Buddhalaisuus ei ole kristinuskoon tai islamiin verrattavissa oleva uskonto, vaan pikemmin filosofia, joka opettaa tien korkeimman moraalisen, henkisen ja intellektuaalisen "valaistumisen" saavuttamiseen.