Hyppää pääsisältöön

Kaivosyhtiöiden villi Pohjola

Kansainvälinen kaivosteollisuus on löytänyt uuden aarreaitan. Se on Suomi. Ohjelmassa tavataan mm. veljekset, joiden kotitila jää ulkomaisen Suurikuusikon kultakaivoksen alle. Suunnitteilla olevan Talvivaaran kaivoksen ympäristövaikutuksia vasta arvuutellaan.

Metallien hinnat ovat huippulukemissa. Kaivosyhtiöiden pörssikurssit nousevat ja uraanin kysyntä kasvaa. Aasian kasvavat taloudet janoavat kuparia, nikkeliä, sinkkiä, platinaa, kultaa.

Suomen kauppa- ja teollisuusministeriö, joka antaa varaus- ja valtausluvat sekä kaivospiirioikeudet yrittäjille, markkinoi kansainvälisissä kaivosalan tilaisuuksissa ja alan lehdissä Suomen rikasta kallioperää sekä edullista kaivos- ja ympäristölainsäädäntöä, kaivosmyönteistä ilmapiiriä ja kaivosvastaisten kansalaisliikkeiden puuttumista. Geologian tutkimuskeskuksen poikkeuksellisen hyvä tietokanta Suomen malmivaroista on kansainvälisten yhtiöiden käytettävissä.

Kaivosvarauksen ja kaivosvaltauksen tekeminen on Suomessa yllättävän helppoa. 1960-luvulta peräisin oleva kaivoslaki antaa kaisvosyhtiöille laajat oikeudet ja vain vähän suojaa maanomistajalle.

Kokkoniemien kotitilan päälle on tulossa Euroopan suurin kultakaivos, Suurikuusikko. Sen omistaa kanadalainen pörssiyhtiö Agnico-Eagle, joka viime vuonna osti edellisen omistajan, ruotsalaisen Riddarhyttanin osakekannan. Koeporaukset ovat olleet käynnissä jo vuosia eikä Kokkoniemien tekemistä valituksista ole ollut hyötyä. Asukkaita huolestuttavat kaivoksen ympäristövaikutukset. Kulta aiotaan irrottaa kivestä syanidin avulla ja jätevedet valuttaa käsittelyn jälkeen suohon, jonka on tarkoitus toimia suodattimen tapaan.

Talvivaaraan Suomen suurin kaivos

Sotkamoon on tulossa Suomen suurin kaivos – Talvivaaran nikkelikaivos. Siellä nikkeli aiotaan irrottaa bakteeriliuotusmenetelmällä. Menetelmää ei ole juuri käytetty nikkeliin, mutta sitä markkinoidaan ympäristöystävällisenä. Kaivospiiri on 60 neliökilometrin laajuinen. Avolouhoksia tulee kaksi.

Kainuun ympäristökeskuksen ylitarkastaja Seija Schroderus-Härkönen toteaa, että Talvivaarassa tullaan käyttämään rikkihappoa. "...tämmösiin altaisiin liittyy niitä riskejä, mut ne riskit olis tunnistettava… ettei mitään suurempia katastrofeja pääsisi syntymään."

Lyhytaikaisilla projekteilla voi olla pitkäkestoiset vaikutukset. Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta muistuttaa, että paraskin kaivos ehtyy lopulta ja aikanaan sen tuomat työpaikat katoaa ja jäljelle jää kasa louhosta, jätekiveä, muutettuja vesistöjä sekä mahdollisesti saastuneita maa-alueita.

Teksti: MOT

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto