Heidi Sommar
Yle
Kansainvälinen kaivosteollisuus on löytänyt uuden aarreaitan. Se on Suomi. Ohjelmassa tavataan mm. veljekset, joiden kotitila jää ulkomaisen Suurikuusikon kultakaivoksen alle. Suunnitteilla olevan Talvivaaran kaivoksen ympäristövaikutuksia vasta arvuutellaan.
Metallien hinnat ovat huippulukemissa. Kaivosyhtiöiden pörssikurssit nousevat ja uraanin kysyntä kasvaa. Aasian kasvavat taloudet janoavat kuparia, nikkeliä, sinkkiä, platinaa, kultaa.
Suomen kauppa- ja teollisuusministeriö, joka antaa varaus- ja valtausluvat sekä kaivospiirioikeudet yrittäjille, markkinoi kansainvälisissä kaivosalan tilaisuuksissa ja alan lehdissä Suomen rikasta kallioperää sekä edullista kaivos- ja ympäristölainsäädäntöä, kaivosmyönteistä ilmapiiriä ja kaivosvastaisten kansalaisliikkeiden puuttumista. Geologian tutkimuskeskuksen poikkeuksellisen hyvä tietokanta Suomen malmivaroista on kansainvälisten yhtiöiden käytettävissä.
Kaivosvarauksen ja kaivosvaltauksen tekeminen on Suomessa yllättävän helppoa. 1960-luvulta peräisin oleva kaivoslaki antaa kaisvosyhtiöille laajat oikeudet ja vain vähän suojaa maanomistajalle.
Kokkoniemien kotitilan päälle on tulossa Euroopan suurin kultakaivos, Suurikuusikko. Sen omistaa kanadalainen pörssiyhtiö Agnico-Eagle, joka viime vuonna osti edellisen omistajan, ruotsalaisen Riddarhyttanin osakekannan. Koeporaukset ovat olleet käynnissä jo vuosia eikä Kokkoniemien tekemistä valituksista ole ollut hyötyä. Asukkaita huolestuttavat kaivoksen ympäristövaikutukset. Kulta aiotaan irrottaa kivestä syanidin avulla ja jätevedet valuttaa käsittelyn jälkeen suohon, jonka on tarkoitus toimia suodattimen tapaan.
Talvivaaraan Suomen suurin kaivos
Sotkamoon on tulossa Suomen suurin kaivos – Talvivaaran nikkelikaivos. Siellä nikkeli aiotaan irrottaa bakteeriliuotusmenetelmällä. Menetelmää ei ole juuri käytetty nikkeliin, mutta sitä markkinoidaan ympäristöystävällisenä. Kaivospiiri on 60 neliökilometrin laajuinen. Avolouhoksia tulee kaksi.
Kainuun ympäristökeskuksen ylitarkastaja Seija Schroderus-Härkönen toteaa, että Talvivaarassa tullaan käyttämään rikkihappoa. "...tämmösiin altaisiin liittyy niitä riskejä, mut ne riskit olis tunnistettava… ettei mitään suurempia katastrofeja pääsisi syntymään."
Lyhytaikaisilla projekteilla voi olla pitkäkestoiset vaikutukset. Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta muistuttaa, että paraskin kaivos ehtyy lopulta ja aikanaan sen tuomat työpaikat katoaa ja jäljelle jää kasa louhosta, jätekiveä, muutettuja vesistöjä sekä mahdollisesti saastuneita maa-alueita.
Teksti: MOT
